Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia voidaan koulussa tukea opettamalla itsetuntemusta, lisäämällä kestävyyttä sietää arjen pettymyksiä ja vastoinkäymisiä ja harjoittelemalla joustavuutta ristiriitojen ratkaisemisessa. Tärkeää on, ettei ketään jätetä yksin.
Mielenterveysseura on koonnut peruskoulun yläluokkalaisille selkeän ihmisenä kasvamista, kehittymistä ja elämäntaitoa tukevan kolmivuotisen opetuskokonaisuuden, joka lisää nuoren tunnetaitoja ja voimavaroja ja vahvistaa hänen turvaverkkoaan.
Opetuskokonaisuudessa keskitytään ongelmien etsimisen sijaan jaksamisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Mielenterveys nähdään voimavarana, joka tukee nuorta arjessa, koulutyössä ja ihmissuhteissa. Terveen mielen ominaisuuksia ovat itsetunto, kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä luottamus elämään. Pettymykset ja vaikeatkin elämäntilanteet ovat osa elämää, mutta niitä voi oppia kohtaamaan ja käsittelemään sekä selviytymään niistä.
Mielenterveystietojen ja -taitojen toimintamalli on tehty 7–9 luokille osaksi terveystiedon opetusta. Tällä hetkellä mallin kokeiluverkostossa on mukana yli 4 000 vantaalaista yläkoululaista. Pilottioppilaista suurin osa (95 prosenttia) on sitä mieltä, että mielen hyvinvoinnin taitoja voi oppia ja vahvistaa omassa elämässä. Kaksi kolmannesta nuorista pitää tunneilla käytyjä keskusteluja mielenkiintoisina. Kahdeksasluokkalaisista pojista noin 80 prosenttia kertoo oppineensa tunnistamaan omia hyviä puoliaan. Viime keväänä tehdyn kyselyn palautteissa nousi pojilla esiin tuntien hyödyllisyys itselle. Opettajien mukaan pojat omaksuvat nopeastikin esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kunhan opetuksessa annetaan siihen riittävän konkreettisia keinoja.
Opettajat tarvitsevat tukea ja ammatillista täydennyskoulutusta mielenterveydestä. Opettajien palautteissa pidetään tärkeänä teemoihin liittyvää sisällöllistä ja menetelmällistä täydennyskoulutusta, vertaistukea ja keskustelua työtovereiden kanssa sekä työssä oppimista.
Kodin ja koulun vuorovaikutus on tärkeä osa lapsen ja nuoren turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyötä voidaan tehdä vaikkapa vuorovaikutteisilla kotitehtävillä tai vanhempien teemailloissa ja keskusteluryhmissä
Kunnan opetustoimenjohdolla ja koulun rehtorilla on avainasema kouluyhteisön opetushenkilöstön mielenterveystietojen ja -taitojen osaamisen mahdollistumisessa ja lisääntymisessä täydennyskoulutuksen keinoin. Myös yhteistyön rakentuminen oppilashuoltohenkilöstön kanssa on tärkeää.
Lähde: Suomen Mielenterveysseura ry
|
