Nelikymppinen mies pitää terveyttään hyvänä, vaikka vyötärönmitta venyy ja verenpaine kohoaa, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus. TtM Anita Näslindh-Ylispangar tutki väitöstyössään 40-vuotiaiden miesten terveyskäyttäytymistä, terveysuskomuksia ja miesten saamaa terveysneuvontaa Helsingissä.
Kyselyyn vastasi 273 miestä, ja heille tehtiin terveystarkastus. Osallistujat jaettiin terveydentilansa perusteella matalan ja korkean riskin ryhmiin, joita vertailtiin elämäntapa- ja riskitekijöiden osalta. Korkeassa riskissä olevien terveyttä seurattiin vuosina 2001–2004 analysoimalla mini-intervention vaikutusta terveysriskeihin ja elintapoihin.
Koska alkuperäisen kyselyn vastausprosentti oli matala (39.6 %), ei-vastanneiden aineistoa kerättiin käyttämällä syvähaastattelua sekä puhelinkyselyä, joten lopullinen aineisto koostui 341 miehestä.
Tulokset osoittivat, että miehillä oli sydän- ja verisuonitautiriskejä. Kaksi kolmesta osallistuneista oli ylipainoisia tai lihavia, yli kolmanneksella vyötärönympärys oli yli 100 cm, ja yli 40 prosentilla oli diastolinen verenpaine yli 90 mmHg. Yli puolet osallistujista tupakoi päivittäin ja 40 prosenttia käytti runsaasti alkoholia.
Yllättävää kyllä, riskitekijöistä huolimatta noin puolet miehistä koki terveydentilansa hyväksi. Sairauden tai vamman puute, hyvä suun terveydentila ja normaali vyötärönympärys olivat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan, samoin omaisten tarjoama neuvonta ja vähäinen alkoholin käyttö. Masennus ja unettomuus olivat voimakkaasti yhteydessä loppuun palamiseen, ja miehillä oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka korreloivat voimakkaasti masennuksen kanssa.
Vain pieni joukko tutkituista koki saaneensa terveysneuvontaa hoitohenkilökunnalta; omaisilta saatu ohjaus oli huomattavasti yleisempää. Erityisen korkeariskisten miesten arvot parantuivat merkitsevästi lyhyellä aikavälillä, mutta kolesteroliarvoja lukuun ottamatta ne palautuivat kolmen vuoden kuluttua alkumittausarvoja kohti.
Laadullinen tutkimus osoitti, että “ei-vastanneet“ eivät osallistuneet projektiin, sillä he olivat oireettomia tai kiireisiä. Heillä todettiin kuitenkin samoja terveysriskejä kuin projektiin osallistuneilla. Syvähaastattelussa miehet toivat esille kokemuksiaan huolista, vihan tunteista, peloista ja yksinäisyydestä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että miesten subjektiivisen ja objektiivisen terveydentilan välillä on ristiriita.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
