Mikä on liikunnan kansanterveydellinen käyttöarvo? Helsingin yliopisto ja Kansanterveyslaitos ovat käynnistäneet valtakunnallisen Terveystutkimus 2008-hankkeen, jossa kartoitetaan ikääntyvien entisten huippu-urheilijoiden terveyttä, toimintakykyä ja kansansairauksien riskitekijöitä.
Nyt käynnistyvä hanke on jatkoa Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella yli kaksikymmentä vuotta jatkuneelle tutkimukselle, jossa on selvitetty liikunnan pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen ja ikääntymiseen. Tutkimusaineiston muodostavat entiset urheilijat, jotka edustivat Suomea maajoukkueissa vuosina 1920–1965, ja näille aiemmin valitut verrokkihenkilöt.
Tutkimus on painottunut keskeisimpiin kansantauteihimme, kuten sepelvaltimotautiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, sokeritautiin ja muihin aineenvaihduntasairauksiin, hengityselinsairauksiin ja syöpään. Lisäksi on tutkittu muun muassa eliniän odotetta, kuolinsyitä, työkykyä, elintapoja, ravintotottumuksia, toimintakykyä, mielialaa, sairaalahoidon määrää ja lääkkeidenkäyttöä.
Jo aikaisemmat tulokset ovat osoittaneet, että elämänaikaisella liikunnalla on merkittävä vaikutus ikääntyvien miesten mielialaan ja toimintakyvyn säilymiseen. Merkittävin aiempi löydös lienee nuoruuden hyvän kestävyyskunnon ja sitä seuraavan liikuntaharrastuksen voimakas metabolisen oireyhtymän tauteja ja kuolleisuutta alentava vaikutus. Vastaavan suuruista vaikutusta ei ole muissa liikuntatutkimuksissa nähty. Osa vaikutuksesta johtuu perinnöllisistä ominaisuuksista, osa liikunnasta itsestään.
Aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet sekä terveyskyselyihin (vuosina 1985, 1995, 2001) että rekisteriseurantaan. Terveystutkimus 2008 -hankkeessa jatketaan ikääntyvien urheilijoiden ja verrokkien seurantaa kutsumalla heidät henkilökohtaiselle tutkimuskäynnille. Tutkimuksen keskeinen tavoite on saada ajantasaiset tiedot ikääntyvien urheilijoiden ja verrokkien terveydestä, toimintakyvystä ja kansansairauksien riskitekijöistä; näitä tietoja verrataan väestötason vastaaviin tietoihin muun muassa FINRISKI -tutkimusaineiston avulla. Tutkimuksessa selvitetään myös myöhäisiän terveyden ja toimintakyvyn vaihteluun vaikuttavia syitä.
Kestävyys- ja voimalajien urheilijoille ja heidän verrokeilleen tehdään lisäksi tarkentava sydän- ja verenkiertoelimistön kliininen tutkimus.
Tutkimushanke selvittää myös, miten erilaiset kunto-ominaisuudet nuorena sekä sitä seuraava liikunnan jatkuminen tai loppuminen vaikuttavat tuleviin sairauksiin ja toimintakykyyn. Urheilijat ovat valikoituneita ääriryhmiä.
Terveystutkimus 2008 -hankkeen toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopisto ja Kansanterveyslaitos, ja siihen osallistuvat myös Jyväskylän ja Turun yliopistot, Paavo Nurmi -keskus sekä Orton Invalidisäätiö.
Tutkimuksen kenttätyö alkaa syyskuussa 2008 ja jatkuu tammikuuhun 2009. Sen suorittavat kolme tutkimusryhmää, joista yksi toimii Helsingissä, yksi Turussa ja yksi kiertää seuraavat kolmetoista kaupunkia: Joensuu, Lahti, Kotka, Lappeenranta, Mikkeli, Kuopio, Jyväskylä, Seinäjoki, Tampere, Oulu, Kajaani, Kokkola ja Rovaniemi.
Tutkimukseen kutsutaan noin 1 200 entistä edustusurheilijaa ja vertailuryhmän henkilöitä, jotka ovat osallistuneet aikaisempiin kyselytutkimuksiin. Tutkittavat ovat yli kuusikymmentävuotiaita.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
