Keuhkokuume on vakavin hengitysteiden tulehduksista. Keuhkokuume tulee aina hoitaa antibiooteilla, sillä sen yleisin aiheuttaja on pneumokokkibakteeri. On tärkeää erottaa keuhkokuume oirekuvaltaan samankaltaisesta keuhkoputkentulehduksesta, joka on lähes aina virustauti eikä vaadi antibioottihoitoa.
Taudin kulkua ja hoidon onnistumista ei voida varmuudella ennustaa, siksi lääkehoidon tehon seuranta on olennaisen tärkeää hoidon onnistumiselle.
Hengitystietulehdukset ovat yleisiä; joka viides terveyskeskuskäynti liittyy hengitystieoireisiin. Keuhkokuume on vakavin hengitysteiden tulehduksista.
Lapsilla ja vanhuksilla keuhkokuumetta esiintyy moninkertaisesti työikäisiin verrattuna. Alahengitystieinfektioissa on useimmiten kyse keuhkoputkitulehduksesta, mutta noin joka kymmenes tapaus on keuhkokuume. Keuhkokuumeen ja akuutin keuhkoputkitulehduksen oireet ovat samankaltaisia, mutta keuhkokuume oireilee yleensä voimakkaammin.
Keuhkokuumetta tulisi epäillä, jos potilaalla on yskää, kuumetta ja yleiskunto on heikentynyt. Vanhuksilla esiintyy usein sekavuutta ja aiemmat sairaudet pahenevat. Keuhkokuumetta tulee epäillä, jos oireet ovat kehittyneet nopeasti tai hengitystieinfektion oireet ovat uudestaan vaikeutuneet tai potilaalla on muita riskitekijöitä tai vakavia sairauksia.
Lääkäri osaa epäillä keuhkokuumetta oireiden ja kliinisten löydösten perusteella. Diagnoosi varmennetaan määrittelemällä perusverenkuva (leukosyytit) ja C-reaktiivinen proteiini (CRP). Keuhkokuumeen diagnoosi varmistetaan keuhkojen radiologisella tutkimuksella, mutta normaali keuhkokuva ei kuitenkaan sulje varmasti pois keuhkokuumetta, mikäli tauti etenee nopeasti.
Hoitopaikka tilanteen mukaan, seuranta tärkeää kaikille
Keuhkokuume voidaan yleensä hoitaa kotioloissa. Sairaalahoitoa vaativat hengitysvaikeudet, alentunut verenpaine ja ruumiinlämpö, sekavuus ja tajunnan heikkeneminen sekä laajat muutokset useamman keuhkolohkon tai molempien keuhkojen alueella. Potilaan vaikea perussairaus, kuten keuhkosairaus, syöpä, maksan, sydämen tai munuaisten vajaatoiminta, aivoverenkierron häiriö, viimeisen kolmen kuukauden aikana tehty matka Pohjois-Euroopan ulkopuolelle tai huono yleistila voivat lisätä sairaalahoidon tarvetta.
Oireet yleensä vaikeutuvat jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Kotona hoidettavan potilaan on syytä ottaa yhteyttä hoitopaikkaan, jos oireet pahenevat tai eivät muutaman vuorokauden kuluessa lievity. Keuhkokuumeen diagnostiikka ja taudinkulun ennustaminen on vaikeaa. Siksi kaikille potilaille on valituista hoidoista riippumatta järjestettävä seuranta ja mahdollisuus hakeutua uudelleen tutkimuksiin ja hoitoon ellei paraneminen tapahdu oletetulla tavalla.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen keuhkokuumeen hoidosta. Suositus on luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito.fi. Internetistä löytyvät myös 86 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta.
Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
|
