Suuri potilasmäärä lisää hoitohenkilökunnan masennuslääkkeiden käyttöä. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen johtamasta seurantatutkimuksesta, johon osallistui yli 7000 erikoissairaanhoidossa työskentelevää hoitajaa ja lääkäriä.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa American Journal of Psychiatry -lehdessä.
Tutkimustuloksen valossa näyttää siltä, että suuri vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrä kasvattaa lääkehoitoa vaativien psyykkisten häiriöiden, kuten masennuksen riskiä työntekijöillä. Mielenterveysriski näyttää liittyvän vähintään puoli vuotta kestävään ylikuormitukseen, jossa vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrä ylittää selvästi osaston kapasiteetin.
Vuodeosastojen kuormittuneisuuden on aiemmin havaittu lisäävän potilashaittoja ja vähentävän potilastyytyväisyyttä. Nyt julkaistu tutkimus antaa selvän viitteen siitä, että ylikuormitus voi olla haitallista myös henkilöstön mielenterveydelle. On tärkeää, että osastojen kuormituslukuja seurataan sairaaloissa. Pitkään jatkuvan ylikuormituksen ehkäisy sairaalaosastoilla on kaikkien etu.
Tutkimuksessa mukana 7340 erikoissairaanhoidon työntekijää 2000–2004
Sairaaloissa kerätään kuukausittain tiedot vuodeosastojen täyttöasteesta. Kuormitusaste esitetään prosenttilukuna, joka kuvaa hoidettujen potilaspäivien suhdetta osaston aukiolopäivien ja vuodepaikkojen perusteella laskettuun kantalukuun. Koska potilaan lähtöpäivää ei lasketa mukaan potilaspäiviin, vuodeosastoilla noin 85 prosentin täyttöastetta voidaan pitää normaalin kapasiteetin mukaisena.
Työterveyslaitoksen johtamaan Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimukseen osallistui 203 erikoissairaanhoidon vuodeosastoa 16 suomalaisessa sairaalassa. Psykiatriset vuodeosastot eivät olleet mukana tässä tutkimuksessa. Osastojen kuukausittaiset kuormitusluvut yhdistettiin 7340 hoitotyöntekijän työsuhderekistereihin ja KELAn lääkerekisteritietoihin vuosina 2000–2004. 91 prosenttia työntekijöistä oli hoitohenkilökuntaa ja 9 prosenttia oli lääkäreitä.
Masennuslääkkeen käyttö alkoi useammin korkean kuormituksen osastoilla
Riski masennuslääkehoidon aloitukseen kasvoi, jos osaston täyttöaste oli ollut korkea edeltävän kuuden kuukauden aikana. Yli 10 prosenttiyksikköä tavanomaista korkeampi kuormitusaste lisäsi henkilökunnan riskiä masennuslääkkeiden käyttöön 1.7-kertaiseksi. Sama tulos havaittiin, kun ennustettiin tulevaa masennuslääkkeiden käyttöä kuusi kuukautta aiemmalta kuormitusjaksolta eli huomioitiin ns. oirejakso ennen hoidon aloittamista.
Lähde: Työterveyslaitos
|
