Etelä-Suomessa kasvavien metsäsienten kivennäis- ja hivenainepitoisuudet on selvitetty uudessa 12 sienilajia käsittäneessä tutkimuksessa. Yleisesti kivennäis- ja hivenalkuaineiden keskimääräiset pitoisuudet olivat metsäsienissä pieniä.
Yksittäisistä sienilajeista ainoastaan kuusen herkkusienen syömistä suositellaan vältettävän sen suurten hopea- ja elohopeapitoisuuksien vuoksi. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi herkkutattien, kangastatin, kantarellin, korvasienen, lampaankäävän, mustan torvisienen, orakkaiden, punikkitattien, rouskujen, suppilovahveroiden ja ukonsienen pitoisuudet.
Vaikka tutkittuja 12 metsäsienilajia kerätään ja syödään Suomessa yleisesti, niiden sisältämiä kivennäis- ja hivenalkuainepitoisuuksia on viime vuosina tutkittu melko vähän. Tutkimuksessa käsitellään 16 alkuaineen pitoisuudet. Kahdeksan alkuaineista on ihmiselle välttämättömiä (kalsium, koboltti, kupari, rauta, magnesium, mangaani, seleeni, sinkki) ja viisi myrkyllisiä (hopea, alumiini, kromi, elohopea, platina). Muita tutkittuja alkuaineita ovat molybdeeni, rubidium ja vanadiini.
Kuusen herkkusienen välttämisen lisäksi kangastattia suositellaan kulutettavan vain pieniä määriä ja enintään 0,6 kg viikossa sen korkean rautapitoisuuden vuoksi. Lisäksi suurehkon hopeapitoisuuden takia herkkutatteja suositellaan syötävän kohtuudella ja enintään 1,1 kg viikossa. Muita metsäsienilajeja (kantarelli, korvasieni, lampaankääpä, musta torvisieni, orakkaat, punikkitatit, rouskut, suppilovahvero ja ukonsieni) voidaan tutkittujen kivennäis- ja hivenalkuainepitoisuuksien puolesta syödä säännöllisesti ja turvallisesti.
Kuusen herkkusienen ja herkkutattien runsaan kulutuksen välttämistä on suositeltu myös julkaisuun liittyvässä aiemmassa tutkimuksessa. Siinä havaittiin, että kuusen herkkusienen keskimääräiset kadmium- ja lyijypitoisuudet ylittivät EU:n viljellyille sienille asettaman korkeimman sallitun pitoisuuden raja-arvon. Lisäksi kahden muun lahottajasienilajin, herkkutattien ja korvasienen, kadmiumpitoisuudet ylittivät EU:n asettaman raja-arvon.
EU:ssa on valmisteilla hanke, jossa pyritään määrittämään raja-arvot elintarvikkeiden sisältämille haitta-ainepitoisuuksille. Hankkeessa on käytetty olennaisena osana nyt julkaistun tutkimuksen tuloksia.
Lähde: Kansanterveyslaitos
|
