Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vain osa hoitotakuulle asetetuista tavoitteista on toteutunut. Kustannussäästöjä ei ole saavutettu ja hoitoketjun alkupäässä hoitoon pääsy ei ole nopeutunut. Erikoissairaanhoidon jonoja ei ole saatu purettua.
Hoitotakuu, eli kiireettömään hoitoon pääsyn turvaava lainsäädäntö, tuli voimaan vuonna 2005. Sen keskeinen tavoite oli lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta terveydenhoitoon pääsyssä. Tavoite ei ole täysin toteutunut. Tämä johtuu osin nykyisestä lainsäädännöstä, jossa on tulkinnanvaraa ja jopa ristiriitaisuutta.
Hoitoketjun alkupäässä vastaanotolle pääsyä ei ole pystytty nopeuttamaan, mikä johtuu osin terveyskeskusten lääkäripulasta. Kiireettömissä tapauksissa odotusaika on jopa pidentynyt. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, joiden tavoitteena on tarjota ihmisille yhdenvertaista kohtelua iästä ja asuinpaikasta riippumatta, eivät ole toimineet odotetulla tavalla, eikä niitä ole saatu jalkautettua kunnolla. Perusteita on liian paljon ja niiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sitä seurata tai valvota. Perusteiden tulkinnassa vaikuttaisi myös olevan eroja yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Jotta kiireettömän hoidon perusteet edistäisivät yhdenvertaista hoitoon pääsyä, niiden sitovuutta tulee lisätä ja niitä koskevaa koulutusta yhdenmukaistaa. Koulutuksen tulee olla pakollista. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi myös selvittää, miten Kela-korvauksen piiriin kuuluvissa yksityislääkäripalveluissa käytetään yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita.
Erikoissairaanhoidossa on määritelty tavoiteajat hoidon aloittamiselle, mutta ei hoitopäätöksen teolle. Myöskään perusterveydenhuollon jatkohoitoon ei ole panostettu riittävästi, eikä enimmäisaikaa sairauksien jälkihoidolle ole määritelty. Tehostunut leikkaustoiminta lisää jatkohoidon tarvetta, joten asiaan tulee kiinnittää huomiota.
Erikoissairaanhoidon jonoja on saatu lyhennettyä, mutta ei poistettua. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan odotukset olivat alun perinkin epärealistisia suhteessa resursseihin.
Luotettavaa arviota siitä, kuinka paljon hoitotakuu on lisännyt terveydenhuollon menoja, ei voida antaa. Karkean arvion mukaan terveydenhuoltojärjestelmien uudistaminen on maksanut kuuden vuoden aikana vähintään 800 miljoonaa euroa. Hoitotakuun voimassaoloaikana yksityislääkäri- ja sairauspäivärahakorvaukset ovat jatkaneet kasvuaan, samoin kuin yksityisten lääkäriasemien tutkimus- ja matkakorvaukset.
Lähde: VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
|
