|
|
|
|
| Mielenterveyden hoito Suomessa |
|
|
Tasaisesti kasvavat itsemurha- ja avioeroluvut, työttömyys ja hitaasti ohitse menevä lama sekä erilaisten päihde- ja riippuvuusongelmaisten määrän huomattava lisääntyminen takaavat, että mielenterveyden ammattilaisilla riittää työsarkaa tulevaisuudessakin. Mutta millainen tilanne on juuri tänä päivänä, kun vuosituhannen vaihde kolkuttaa nykypäivän kiivaaseen tahtiin väsyneiden ihmisten oville?
Historiaa
Pitkä matka on kuljettu alkuaikojen synkeistä houruinhuoneista, hyvinkin julmista “hoitomenetelmistä” (pakkotyö, ruoskiminen) nykypäivän lyhyt-, perhe-, ja yksilöterapioihin.
60- ja 70-lukujen melko paljon sivuvaikutuksia ja riippuvuutta aiheuttaneet psyykenlääkkeet ovat saaneet mahtavan kilpailijan uusista serotoniinintakaisinoton estäjistä, ns. onnellisuuspillereistä, joiden markkinoille tulo oli varsinkin
Yhdysvalloissa mullistava mediatapahtuma, kyseenalaistaen tietyn perinnöllisen “persoonallisuuden” olemassaolon. Ts. saatko ja haluatko enää olla “ujo”, jos voit olla kemiallisesti pillerin avulla “rohkea”?! (Peter D. Kramer: Mielenmuuttajat).
Hitaasti myös yhteiskunnan ja kanssaihmisten asenteet mielenterveysongelmaisia ja heidän omaisiaan kohtaan ovat muuttuneet myönteisempään suuntaan. Ilmapiiri on avautunut erilaiselle keskustelulle; julkisuuden henkilötkin kertovat avoimesti burn outeistaan ja depressioistaan. Luurankoja ei pidetä kaapeissa niin raskaiden lukkojen takana, kuin vielä jokunen vuosi sitten.
Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöitä esiintyy noin viidesosalla väestöstä ja 10 %:lla on erikoistason hoitoa vaativa sairaus. Melkoinen määrä siis,eikä ainakaan vähenemisen merkkejä ole näköpiirissä.
Onneksi esimerksi vakava masennus tunnistetaan nykypäivänä helpommin ja sitä voidaan ruveta hoitamaan ajoissa.
Tiettyjen somaattisten vaivojen takana voi kummitella depressiopeikko, jonka karkoittamiseksi pystyy tavallinen terveyskeskuslääkärikin tekemään paljon, ainakin ohjaamaan asiakkaan eteenpäin. Joskus pelkkä aspiriini ei auta!
Mielenterveyden määritelmä
Mielenterveys on mahdollisuutta rikkaaseen inhimilliseen elämään. Mielenterveyteen ei kuulu vain mahdollisuus yllä mainittuun, vaan myös kyky elää elämäänsä rikkaalla tavalla. Se ei merkitse yksinomaan kepeätä hyvänolon tunnetta ja valoisia mielialoja, vaan siihen kuuluu myös kärsimistä. Mieleltään terve ihminen osaa ja uskaltaa kärsiä.
Kärsimyksen väistäminen vie päinvastoin varsin ahtaaseen ja latteaan elämän laatuun. (Martti Paloheimo: Mielenterveys ja ihmissuhteet)
Syitä mielenterveyden häiriöihin?
Asiaa voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista:
1. Biologinen näkökulma
2. Yhteisöllinen näkökulma
3. Psykologinen näkökulma
1.Tämänhetkisten tietojen mukaan biologiset ja fyysiset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen lähinnä yhtenä myötä vaikuttavana asiana, psyykkiset sairaudet eivät siis sinänsä voi periytyä, jotkin taipumukset kyllä, esim. maanis-depressiivisyys
2. Mielenterveyteen vaikuttavat kiistatta monet yhteiskunnalliset tekijät, kuten työttömyys, tai liika työ, näistä johtuva stressi jne.
3. Psykologisesta näkökulmasta ongelmia tutkaillessa kiinnitetään huomiota perheeseen sekä erilaisiin ryhmiin ja yhteisöihin, joihin ihminen kuuluu.
Miten mielenterveyden häiriöt jaetaan?
• luonnehäiriöt
• rajatilat
• psykoottiset häiriöt
• muut häiriöt (psyykkisperäiset elimelliset sairaudet ja oireet)
Kun ei enää jaksa...
Hienoinen alavireisyys lienee tuttua meille kaikille, mutta entä jos masennus ei tunnu millään hellittävän, kaikenlainen kiinnostus ympäristöä kohtaan katoaa, paino laskee tai nousee, on epämääräisiä kipuja päässä, jaloissa ja käsissä, huimaa, tekee mieli vetäytyä
kaikesta ja kaikista, voi tulla jopa itsemurha-ajatuksia.
Tai ehkäpä...
... toteamme palaavamme kymmenettä kertaa tarkistamaan, että ovi varmasti tuli lukkoon ja liesi pois päältä.
... olemme ihan tavalliseen tapaan pankissa ja juuri sillä omalla vuorolla iskee hirvittävä kuolemanpelko, sydän tykyttää ja jalat juuttuvat paikoilleen, PANIIKKI! Toisin sanoen elämä pirstoutuu tavalla tai toisella liikaa.
Tiettyyn rajaan asti ihminen yrittää selviytyä omien voimavarojensa avulla, hyvistä ystävistäkin on paljon hyötyä, mutta jossain vaiheessa voi tulla se hetki, että on parasta luovuttaa ja pyytää apua ulkopuoliselta ammattiauttajalta. Hän ei kauhistele eikä naura, oli vaivamme tai oireemme sitten mikä tahansa omasta mielestämme hävettävä asia.
...Niin mistä apua?
Päävastuu mielenterveystyöstä on terveydenhuollolla; kansanterveystyöllä ja psykiatrisella sairaanhoidolla. Terveydenhuollon mielenterveystyötä johtaa lääkintöhallitus sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Valitettavasti resursseja on tältäkin tuiki tarpeelliselta osa-alueelta vähennetty raskaalla kädellä. Mutta apua saa, jos vain uskaltaa ylittää kynnyksen sitä pyytää!
Lähde: Maila Upanne / Elämän vaikeudet ja ammattiapu
|
|
|
|
|
