Äidit väsyvät huolien kasautuessa. Epävarmuus kasvattajana, parisuhteen haasteet, arjen yksitoikkoisuus tai työelämän kovat paineet ahdistavat. Pienten lasten perheillä on usein myös toimeentulo-ongelmia. Äidit kokevat jäävänsä yksin monien paineiden keskellä: tukiverkosto puuttuu tai ongelmista on vaikea puhua.
Kaikki tämä käy ilmi Mannerheimin Lastensuojeluliiton hiljattain julkaisemasta Vanhempainpuhelimen ja netin vuosiraportista.
Yhteydenotot MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja nettiin ovat lisääntyneet. Vuonna 2007 vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat 1 567 puheluun ja nettikirjeeseen. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 13,5 prosenttia. Viime vuonna tilastoitiin 40 prosenttia edellisvuotta enemmän yhteydenottoja, joissa vanhempi oli ahdistunut elämäntilanteensa vuoksi.
Lähes 90 prosenttia Vanhempainpuhelimeen ja nettiin yhteyttä ottavista oli äitejä. Tyypillisin soittaja oli 30–39-vuotias äiti, joka oli huolestunut omasta jaksamisestaan. Vanhempainnettiin puolestaan kirjoittivat eniten 20–29-vuotiaat, pienten lasten äidit.
Tukea parisuhteelle
Äitien yhteydenotoista huokuu jaksamiseen, epävarmuuteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät huolet. Suurin ongelma on tuen vähäisyys: sosiaaliset verkostot ovat ohuet tai puuttuvat kokonaan.
Äitiyteen liittyy myös onnistumisen paineita. Väsymistä tai turhautumista perhe-elämään ei ole helppo myöntää edes omille ystävilleen. Kotona olevat äidit eivät myöskään halua kuormittaa työelämän paineissa olevia isiä perheen arjella ja omilla huolillaan.
Isätkin ovat huolissaan niin omasta kuin puolisonsa jaksamisesta. He kuitenkin hakevat tukea vasta erotilanteessa. Perheissä ei ole riittävästi aikaa keskustella arjen asioista tai hoitaa parisuhdetta. Pienten lasten isät tekevät eniten ylitöitä, vaikka heitä tarvittaisiin kotona.
Lapsi tarvitsee sekä isää että äitiä. Jokaisella neuvolakäynnillä pitäisi ottaa puheeksi myös parisuhdeasiat ja vanhempien jaksaminen. Isiä tulisi myös kannustaa käyttämään perhevapaita ja olemaan läsnä perheen arjessa.
Palvelujen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä. Vertaistuki, eli samassa tilanteessa olevien vanhempien yhteiset keskustelut, on osoittautunut toimivaksi tavaksi tukea vanhemmuutta. Vanhempia lohduttaa tieto siitä, että muut painivat ihan samojen ongelmien kanssa.
Kaikki yhtä aikaa?
MLL rohkaisee vanhempia varaamaan aikaa vanhemmuuteen ja hakemaan tarvittaessa rohkeasti apua. Vanhemmuuden ei pitäisi olla suoritus, jota jatkuvasti arvioidaan. Siitä pitäisi voida myös iloita ja nauttia.
Jokainen äiti ja isä tarvitsee joskus tukea. Vanhemmuus on vaativaa ja se haastaa uusiin tilanteisiin. Se on myös hyvin antoisaa. Lapsen synnyttyä omia valintoja on mietittävä uudelta pohjalta. Vanhempien tulisi myös uskaltaa luopua jostakin perheen ja lasten vuoksi. kaikkea ei tarvitse suorittaa ja kaikesta ei tarvitse suoriutua yhtä aikaa. Lasten kanssa on elettävä tässä hetkessä.
MLL vaatii lapsiperheille enemmän tukea
MLL vetoaa kuntiin ja valtioon lapsiperheiden palveluiden ja taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Perheillä tulisi olla käytettävissään sekä lastenhoitoapua että riittävästi tukea toimeentuloon. Lapsiperheiden kohtuullisen toimentulon turvaamiseksi MLL ehdottaa, että lapsilisiä
korotetaan ja ne sidotaan elinkustannusindeksiin. Lisäksi MLL haluaa, että lapsivähennys otetaan takaisin tuloverotukseen ja että yksinhuoltajien erityisen tuen tarve huomioidaan.
Vanhempainpuhelin ja -netti vanhempien tukena
Vanhempainpuhelimessa ja -netissä vanhempien kanssa pulmia ratkovat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia. Yhteyttä voi ottaa nimettömänä ja yhteydenotot ovat luottamuksellisia.
Vanhempainpuhelimeen voi soittaa missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Puhelin päivystää numerossa 0600 122 77 tiistaisin klo 10–13 ja 17–20, torstaisin klo 14–20 ja sunnuntaisin klo 17–20. Puhelun hinta on 0,08 e /min + pvm.
Vanhempainnettiin voi kirjoittaa milloin vain osoitteessa www.mll.fi/vanhempainpuhelin. Vastauksen kirjeeseen saa viimeistään kahden viikon kuluessa.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
|
