Tulevaisuuden merkittävät terveyserot rakentuvat jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 40 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa, lukiossa vastaava luku on 20 prosenttia.
Ammattikoululaisista 45 prosenttia ja lukiolaisista 12 prosenttia tupakoi päivittäin. Kun tupakoinnista aiheutuvat sairaudet näkyvät yleensä vasta 30-40 vuoden kuluttua aloittamisesta, tänään rakentuvat terveyserot näkyvät vielä vuonna 2050.
Terveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen ohjelmissa pyritään erilaisin toimenpitein taltuttamaan riskitekijöitä jo ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuoltoa järjestetään kansallisen ohjeistuksen mukaiseksi ja terveystarkastuksiin sekä -neuvontaan luodaan tarkempi sisältö. Nyt toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttäjinä huonommassa asemassa lukiolaisiin verrattuna.
Huonot olosuhteet ja elämäntapariskit kasautuvat
Terveyserojen kaventamisessa köyhyyden, huonojen elinolojen ja syrjäytymisen vähentäminen on keskeistä. Myös elintavoilla on suuri merkitys. Pitkäaikaissairauksia aiheuttavat elintapaongelmat kasautuvat huonoimmassa asemassa olevaan väestöryhmään, ja niiden ehkäisy on haastava tehtävä. Esimerkiksi diabeetikoista tai päivittäin tupakoivista yli puolet on saanut enintään perusasteen koulutuksen. Tutkimusten mukaan alkoholi-, tupakka-, ravitsemus- ja liikuntapolitiikka ovat tärkeimpiä sairastavuuseroihin vaikuttavia alueita.
Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma nostaisi alkoholi- ja tupakkaveroa siten, että kuluttajahinnat nousisivat. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa tupakoinnista vieroitus sisällytetään osaksi jokaisen potilaan hoitoa, jonka sairaus aiheutuu kokonaan tai osittain tupakkatuotteiden käytöstä. Alkoholin riskikäyttö ja tupakointi aiheuttavat arviolta jopa puolet työikäisten miesten väestöryhmien välisistä kuolleisuuseroista.
Terveyden edistämisen taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä
Kuntakyselyissä on selvinnyt, että vain osassa Suomen kunnista ymmärretään terveyden edistämisen merkitys ja siitä seuraavat taloudelliset hyödyt. Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen auttaa turvaamaan riittävien palvelujen saantia ja hillitsemään kustannuksia, kun esimerkiksi elintavoista johtuvat sairauspoissaolot vähenevät ja työkyky paranee. Siksi muun muassa liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta koskeva neuvonta on sisällytettävä sekä perusterveydenhuollon, työterveyshuollon että erikoissairaanhoidon potilaskontakteihin.
Terveyden edistämisen näkökulma on muistettava myös meneillään olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Vastuu kuuluu kunnan korkeimmalle johdolle. Heillä on sananvaltaa poikkihallinnollisiin, terveyttä edistäviin ratkaisuihin niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden suhteen.
Taustaa terveyttä edistävistä ohjelmista
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä – niin valtion-, alue- ja paikallishallinnossa – sekä elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilön elämässä.
Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma kytkeytyy tiiviisti politiikkaohjelmaan. Sen tavoitteena on kaventaa väestöryhmien välisiä eroja työ- ja toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Terveyseroja pyritään kaventamaan puuttumalla niiden taustalla oleviin syihin.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
|
