Hoitohenkilöstön kiire heikentää vanhusten saaman hoidon laatua vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Hyvä hoito voidaan turvata suomalla hoitajille mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja käyttää siinä kykyjään sekä huolehtimalla päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta osastoilla.
Näin toteaa Stakesin tutkija Laura Pekkarinen sosiaalipsykologian alaan kuuluvassa tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
Tutkimus antaa kattavan kuvan työn stressitekijöiden ja hoidon laadun välisistä yhteyksistä vanhusten laitoshoidossa. Työntekijät kokivat eniten kiirettä ja rooliristiriitoja hoitaessaan fyysisesti huonokuntoisia asukkaita. Myös vanhusten käytösoireet koettiin raskaiksi. Käytösoireisten asukkaiden hoitamiseen liittyvää kiirettä ja rooliristiriitoja vähensi kuitenkin osaston erikoistuminen dementia- ja psykiatriapotilaisiin. Erikoistuneilla osastoilla myös viihdyttiin: siellä työryhmien ilmapiiri oli parempi ja organisaatioon sitouduttiin voimakkaammin kuin sekaosastoilla.
Hoitajien kiire ja kohtuuttomat työn vaatimukset olivat yhteydessä moniin kliinisiin laatuongelmiin, kuten painehaavojen esiintyvyyteen, liikkumista estävien apuvälineiden ja psyykenlääkkeiden käyttöön vanhuksilla. Kiire heikensi myös hoitajien omia arvioita hoidon laadusta. Kiireen haitallinen vaikutus riippui kuitenkin siitä, oliko hoitajilla mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Esimerkiksi vanhusten liikkumista rajoitettiin enemmän osastoilla, joilla työntekijät kokivat työnsä kiireiseksi eikä heillä ollut mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Vastaavasti hoito oli laadultaan parempaa osastoilla, joilla hoitajilla oli mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja käyttää siinä monipuolisesti taitojaan ja kykyjään. Vaikutusmahdollisuuksien lisäksi oikeudenmukainen johtaminen ja puolueeton päätöksenteko tukivat hyvän hoidon antamista, mikä näkyi vanhusten vähäisenä rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttönä.
Tulokset perustuvat Stakesissa tehtyihin hoitajien työoloja ja hoidon laatua kartoittaviin kyselytutkimuksiin, joihin osallistui 1 194 hoitotyöntekijää 107 vanhainkoti- tai terveyskeskusosastolta vuonna 1999 ja 977 hoitajaa 91 osastolta vuonna 2002. Tutkimuksessa käytettiin hoitajien omia arvioita hoidon laadusta ja vanhusten toimintakyvystä ja kansainvälisen hoidon ja palvelun parantamiseen sekä kustannusten hallintaan kehitetyn RAI (Resident Assessment Instrument) -tietojärjestelmän tietoja. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia. VTM Laura Pekkarinen väitteli 18.1.2008.
Lähde: Stakes
|
