Väestökyselyn mukaan suurin osa kansalaisista pitää köyhyyden syinä yhteiskunnallisia rakenteita, kohtaloa ja huonoa onnea. Vain harvan mielestä köyhyys johtuu laiskuudesta tai saamattomuudesta.
Väestön köyhyyden syitä koskevat mielipiteet ovat aiempien tutkimuksien mukaan jakaantuneet kolmeen ryhmään: yksilöllisiä, rakenteellisia tai fatalistisia syitä painottaviin selityksiin.
Yksilöä syyttävissä mielipiteissä köyhyys nähdään yksilön käyttäytymisestä tai ominaisuuksista johtuvina – köyhyys on seurausta yksilön laiskuudesta tai tahdonpuutteesta. Sen sijaan rakenteellisia syitä korostavissa näkemyksissä painottuvat yksilön käyttäytymisen ulkopuoliset syyt, kuten koulutusmahdollisuuksien puutteet, työttömyys tai liian matalat palkat – köyhät ovat yhteiskunnallisten rakenteiden uhreja.
Näiden kahden ääripään väliin jää fatalistinen selitys, jonka mukaan köyhyys on kohtalon tulosta. Köyhyys voi johtua kontrolloimattomista ja vääjäämättömistä tekijöistä, kuten sairaudesta tai yksinkertaisesti huonosta onnesta.
Turun yliopiston Sosiaalipolitiikan laitoksella vuonna 2005 kerätyn väestökyselyn mukaan suomalaisten mielipiteet köyhyyden syistä jakautuvat edellä mainitun kolmijaon mukaisesti. Suomalaisista selkeä enemmistö pitää köyhyyden syinä yksilön ulkopuolisia rakenteellisia ja fatalistisia tekijöitä.
Sen sijaan selvä vähemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että köyhyys johtuu yksilön käyttäytymisestä tai yhteiskunnan epätasa-arvoisuudesta. Ennen kaikkea työmarkkinoihin liittyvät rakenteelliset syyt nähdään köyhyyden taustalla. Väestön mielipiteet ovatkin linjassa köyhyystilastojen kanssa, joiden mukaan köyhyys paikantuu erityisesti työttömyyteen ja työmarkkinoiden epävarmuuksiin.
Väestöryhmien väliset erot ovat erittäin pieniä ja köyhyyden syitä koskevat näkemykset jakaantuvat väestössä melko tasaisesti. Suomalaisten mielipiteet ovat lähellä muiden pohjoismaalaisten mielipiteitä. Yksilön ulkopuoliset rakenteelliset syyt ovat myös muissa Pohjoismaissa suurin köyhyyden syiden ryhmä. Tosin suomalaisten mielipiteet poikkeavat pohjoismaisista naapureista jonkin verran, sillä yksilöllisen selityksen osuus on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Lähde: Stakes, Mikko Niemelä. Oma vika, epäonni vai rakenne? Suomalaisten köyhyyden syitä koskevat mielipiteet.
|
