Opetushallitus ja Stakes ovat tutkineet terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 7-9-vuosiluokkien peruskouluissa. Kyselyyn vastasi 539 koulua. Vastausprosentti oli 74.
Kyselyssä selvitettiin mm. erityis- ja tukiopetuksen tuntimääriä, kodin ja koulun yhteistyötä, oppilaiden osallisuutta, koulun työoloja ja niiden tarkastamista, terveystiedon opetusta sekä oppilashuoltoa.
Oppilashuollosta kysyttiin henkilöstövoimavaroja, erityispalveluihin lähettämistä, kouluruokailua, oppilaiden poissaoloja ja tapaturmia sekä koulukiusaamisen ehkäisyä ja kiusaamistapausten selvittelyä, muiden häiriötilanteiden yleisyyttä ja kurinpitotapahtumia. Raportissa tarkastellaan asioita läänin, kuntaluokituksen, koulutyypin ja oppilasmäärän mukaan.
Lähes jokaisessa 7-9 -vuosiluokkien koulussa oli säännöllisesti toimiva oppilaskunta ja noin joka toisessa aktiivinen vanhempainyhdistys. Vain joka kymmenessä koulussa vanhemmat olivat osallistuneet oppilashuollon toimintamallien kehittämiseen.
Kaikissa vastanneissa kouluissa toimi oppilashuoltoryhmä. Joka kolmas koulu oli oppilashuoltoryhmän vuosisuunnitelmaa laatiessaan ottanut huomioon sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antaman kouluterveydenhuollon laatusuosituksen.
Lähes kaikissa kouluissa oli kouluterveydenhoitaja, mutta koululääkärin ilmoitti 79 prosenttia. Terveydenhoitaja toimi kouluterveydenhuollossa keskimäärin 6,3 tuntia ja lääkäri 0,5 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti. Noin 7 prosenttia kouluista ilmoitti, että oppilaiden laaja terveystarkastus oli tehty pääosin laatusuosituksen mukaisesti.
Noin 15 prosenttia kouluista vastasi, ettei heillä ole ollut lainkaan psykologitoimintaa. Koulun sosiaalityö puuttui joka kymmenennestä koulusta. Psykologitoimintaa oli keskimäärin 0,4 tuntia ja sosiaalityötä 2,8 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti. Kun neljännes kouluista ilmoitti sosiaalityötä yli 5,7 viikkotuntia sataa oppilasta kohti, joka neljännessä sitä oli alle 0,5 viikkotuntia. Koulun sosiaalityötä oli Lapin läänissä huomattavasti vähemmän kuin Etelä-Suomen läänissä.
Vajaa puolet kouluista ilmoitti, että työolot oli viimeisten kolmen vuoden aikana tarkastettu Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaisesti. Joka neljännessä koulussa ei tiedetty, oliko työoloja tarkastettu ja joka kymmenennessä koulussa tarkastusta oli kokonaan tekemättä.
Koulujen työoloissa riittämätön ilmanvaihto, ahtaus, lämpötila, melu ja kaiku ja epäkäytännölliset tilat haittasivat eniten koulutyötä. Vajaa puolet kouluista ilmoitti, että työolojen tarkastuksessa havaittu terveyden ja turvallisuuden vaaratekijä oli edelleen poistamatta. Noin joka kymmenes koulu ilmoitti kolme tai useampaa korjaamatta jäänyttä vaaratekijää.
Vain vajaassa kymmenesosassa kouluista ateriointiin käytettiin keskimäärin puoli tuntia tai enemmän. Joka kolmannessa koulussa oppilaat söivät lounaansa noin 15 minuutissa. Välipalaa oli saatavissa lähes joka toisessa koulussa, useimmiten maksullisena. Makeisautomaatteja ja makeisten muuta rajoittamatonta myyntiä ilmoitti 12 prosenttia kouluista ja myyntiä rajoituksin lisäksi 37 prosenttia kouluista.
Kouluilta kysyttiin kirjattuun selvittelyyn johtaneita häiriöitä tai ongelmatilanteita syyslukukaudella 2006. Lähes kaikissa kouluissa oli selvitetty kiusaamista ja joka toisessa oppilaiden välistä väkivaltaa. Kiusaamistapauksia ilmoitettiin keskimäärin 1,9 sataa oppilasta kohti. Joka viidennessä koulussa oli oppilas uhannut väkivallalla opettajaa ja 7 prosenttia vastasi, että oppilas oli vahingoittanut opettajaa.
Koulujen välillä oli suuria eroja kaikissa kysytyissä asioissa ja myös niiden suunnitelmallisessa seuraamisessa. Osa kouluista seurasi suunnitelmallisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ydintietoja, mutta useista kouluista nämä tiedot puuttuivat. Vaikka lähes kaikissa kouluissa oli kouluhallinnon tietojärjestelmä, vain osa hyödynsi sitä tässä selvityksessä kysyttyjen toimintojen ja tapahtumien seurannassa.
Vastaava kysely on tehty 1-6 -vuosiluokkien peruskouluille syksyllä 2007. Ammatillista ja lukiokoulutusta koskeva kysely on valmisteltavana.
Lähde: Opetushallitus
|
