Suomalaisten alkoholihaittojen kokonaiskuva on muuttunut. Aikaisemmin alkoholin raju kertakäyttö aiheutti enemmän harmia kuin pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat sairaudet.
Suomalaisten alkoholinkäyttö on ollut jo pari vuosikymmentä eurooppalaisittainkin keskikorkea. Nyt se on jo samalla tasolla kuin Ranskassa ja Tanskassa, ja siksi kroonisten alkoholihaittojen osuus on noussut olennaisesti.
Alkoholinkulutuksen kasvun vuoksi perinteiset humalatilasta aiheutuneet haitat eivät ole vähentyneet. Niiden rinnalle ovat nousseet erilaiset jatkuvaan juomiseen liittyvät alkoholihaitat. Alkoholikuolemista yleisin on maksakirroosi, jota on tähän asti pidetty pikemmin ranskalaisten kuin suomalaisten tyypillisenä alkoholihaittana.
Vuonna 1970 alkoholiehtoisia maksakirroosikuolemia oli alle 50. Vuonna 1990 kuolemantapauksia oli yli 400 ja vuonna 2005 lähes 1 000, joista miesten osuus oli kolme neljäsosaa. Naisten maksakirroosista johtuvien kuolemantapausten kasvu on ollut erityisen nopeaa. 1970-luvun alussa näitä tapauksia oli alle 10, koko 1990-luvun niitä oli satakunta. Vuonna 2005 niiden määrä kasvoi lähes 250:een.
Kun alkoholinkäyttöön liittyvien haittatyyppien painopiste siirtyy, myös mielikuvamme juomatavoistamme muuttuvat: Haittakirjomme täydentyy nyt suomalaisten humalahaittojen lisäksi ranskalaisilla suurkulutuksen haitoilla.
Lähde: Stakes
|
