Kerta päivässä riittää. Se tekee hyvää, parantaa, vetreyttää. Se auttaa pysymään virkeänä – kahdeksankymppisenäkin. Ja kaiken lisäksi sillä on elämän laatua parantava kyky.
Siis millä? Noh, tietysti aivopähkinällä, älyllisellä aivovoimistelulla.
Tutkimusten mukaan henkilöt, jotka käyttävät aivojaan pysyvät kauemmin henkisesti terävinä. Korkeammin koulutetuilla on vähemmän dementiaa kuin heikosti koulutetuilla ja aktiivisilla kuin muista eristäytyvillä.
Ohjeet vireämpään aivotoimintaa myöhemmällä iällä ovat yksinkertaisia. Perusta siihen, kuten muunkinlaiseen terveyteen, syntyy liikunnasta ja ruokavaliosta. Päivittäisen liikunnan tärkeyttä ei voi tarpeeksi tähdentää - kuten ei tasapainoisen ja terveellisen ruokavalionkaan.
Yksityiskohtiin mennään vasta neuvoissa, jotka kehottavat sulkemaan television ja tekemään sen sijaan muuta, aivoja enemmän stimuloivia asioita. Näitä ovat muun muassa lukeminen, kirjoittaminen, ristisanatehtävät, pasianssin peluu, palapelit, uusien asioiden opettelu (kieli, taito), uusiin ihmisiin tutustuminen, päivärytmin rikkominen esimerkiksi muuttamalla rutiineja, vaihtelemalla kauppa- ja työreittejä, tutustu uusiin ihmisiin sekä huumori.
Tutkijoiden mukaan huumorilla ja positiivisella elämäntyylillä saavutetaan jo paljon. Kukaan meistä ei ole täydellinen kuten ei elämäkään. Asioihin rennommin suhtautuvat selviävät näistä elämän vuosista huomattavasti isommalla plussasaldolla kuin negatiivisesti kaikkeen suhtautuvat.
|
