Lastensuojelun uudet asiakkaat tulivat vuonna 2006 usein sellaisista perheistä, joissa oli paljon muutoksia, uupumusta ja köyhyyttä. Uusien lapsiasiakkaiden ikä vaihteli, mutta alle 3-vuotiaita ja murrosikäisiä oli hieman muita enemmän.
Tämä käy ilmi Stakesin Tampereen, Porin, Hämeenlinnan ja Tampereen seutukuntien kanssa tehdystä selvityksestä, jossa tarkasteltiin mitkä tekijät selittävät lastensuojelun asiakasmäärän kasvua ja keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat. Tutkimukseen osallistuivat myös sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy ja Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos.
Tutkimus toi näkyviin lastensuojelun asiakkaiden elämäntilanteiden suuren kirjon: Sen mukaan kaksi kolmesta lapsesta asui pääasiassa toisen biologisen vanhempansa luona, useimmiten äidin. Joka toisen lapsen asuinperheissä oli kaksi aikuista. Lasten elämässä oli tapahtunut paljon muutoksia. Perherakenne oli muuttunut useammalla kuin joka toisella lapsella. Monikulttuurisissa perheissä eli kahdeksan prosenttia uusista lapsiasiakkaista.
Useimmat lastensuojelun uudet lapsiasiakkaat tulivat köyhistä perheistä, mutta mukana oli myös lapsia, joiden perheillä ei ole ollut toimeentulovaikeuksia. Lähes joka toisen lapsen vanhemmista ainakin toinen kävi töissä, mutta hieman suurempi osuus lapsista asui perheessä, jossa ainakin toinen vanhemmista oli aina ollut työtön.
Vanhempien uupumus korostui asiakkuuden merkittävimpänä taustatekijänä. Vanhempien mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö oli kyseessä noin joka viidennen lapsen tilanteessa. Muita taustatekijöitä olivat perheristiriidat sekä vanhempien riittämätön vanhemmuus, avuttomuus ja osaamattomuus.
Lasten ja nuorten asiakkuuden taustalla keskeisimmät tekijät olivat kouluvaikeudet ja ristiriidat vanhempien kanssa. Taustalta oli myös lapsen tai nuoren fyysistä sairastelua, mielenterveyden ongelmia, vammaisuutta tai kehitysviivästymää. Muutamissa tapauksissa taustalla oli lapsen pahoinpitely tai epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Useimmiten lastensuojeluasia lähti liikkeelle virallisesta ilmoituksesta. Ilmoituksen tekijäviranomainen vaihteli kunnittain ja myös se, kuinka aktiivinen esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, psykiatrian yksikkö tai poliisi oli. Joka kolmannen lapsen asiassa aloitteen teki äiti.
Uusi lastensuojelulaki korostaa ehkäisevän työn merkitystä ja työskentelyn painopisteen siirtämistä varhaisempaan vaiheeseen. Tutkimuksen sosiaalityöntekijät arvioivat, että kahden lapsen asiakkuus kolmesta käynnistyi riittävän varhain, mutta yhden kolmesta liian myöhään. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettavaa erityistä tukea silloinkin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tuen saatavuus ja riittävyys on kunnan vastuulla. Kokemukset ovat antaneet viitteitä siitä, että heti prosessin alussa huolellisesti tehty lastensuojelutarpeen selvitys vähentäisi raskaamman suojelun tarvetta.
Parhaillaan kunnat valmistelevat lakiuudistuksen mukaisia palveluja ja varautuvat niihin myös budjeteissaan. Selvitys osoitti, että lastensuojelutapausten suuri kirjo edellyttää ehkäisevän työn ulottamista kaikille kunnan toimialoille, riittävää erityisosaamista ja resursointia lastensuojeluun sekä konkreettisen, arkisen avun tarjoamista vaikeuksissa oleville perheille.
Lähde: Stakes
|
