Lasten muodostuminen isukin ja äitylin silmäteriksi ei nykytietämyksen mukaan olekaan hyväksi perheelle. Päinvastoin, tiedemiesten mukaan se on yksi varmimpia keinoja tämän yhteiskunnan perusyksikön tuhoamiseksi.
Hyvä parisuhde, jossa vanhemmat ovat onnellisia toistensa kanssa, kasvattaa myös terveitä ja onnellisia lapsia.
Viime vuosikymmeninä fokus perheyksikössä on siirtynyt vanhemmista lapsiin. Lasten harrastukset, koulu ja kiinnostuksen kohteet ovat määränneet hyvin pitkälti vanhempien työn ulkopuolisen ajankäytön. Lapsista on muodostunut se kaikkein tärkein asia, minkä mukaan hypitään.
On totta, että lapset tarvitsevat vanhempiaan ja heistä tulee huolehtia ja heitä tulee rakastaa pyyteettömästi, mutta heistä ei tule tehdä pieniä tyranneja, joiden ympärillä kaikki pyörii. Siinä karusellissa vanhemmat tulevat varmasti menettämään kosketuksen toisiinsa ja edessä on ero. Lasten syntymä ei erota vanhempia, vanhempien omat valinnat tekevät sen.
Moni lapsi haluaa mieluummin onnellisen perheen kuin kalenterin täynnä harrastuksia. Vanhempien hyvä ja tasapainoinen parisuhde on myös erinomainen erimerkki jälkipolville miehen ja naisen kanssakäymisestä. Isän ja äidin syvä keskinäinen rakkaus antaa varmemman ja paremman turvan perheen pienimmille kuin uusi auto, viimeisimmät tekniset vempaimet tai upeasti sisustettu koti.
Paras keino perheen pelastamiseen on rakastaa omaa puolisoa.
|
