Epäitsekkyys tuo onnea niin teon suorittajalle kuin teon kohteellekin.
Amerikkalaisen psykologin Sonja Lyubomirskyn mukaan epäitsekkäät teot muovaavat meidän persoonallisuuttamme ja suhtautumistamme itseemme, mutta ennen kaikkea ne lisäävät huimasti meidän hyvinvointiamme.
Väitteensä Lyubomirsky todisti pyytämällä oppilaitaan Kaliforniassa sijaitsevassa Stanfordin yliopistossa suorittamaan satunnaisesti valittuja epäitsekkäitä tekoja satunnaisesti valituille henkilöille kuuden viikon ajan, kuten ostamaan kodittomalle hampurilaisen, auttamaan sisarusta kotitehtävissä tai kirjoittamaan ystävälle kannustavan kirjeen.
Kuuden viikon kuluttua epäitsekkäitä tekoja suorittaneet oppilaat raportoivat suuremmasta onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä kuin verrokkiryhmä. Mutta huomattavaa oli, että varsinkin ne oppilaat, jotka olivat tehneet viisi epäitsekästä tekoa per päivä, olivat paljon muita onnellisempia ja tyytyväisempiä itseensä ja elämäänsä. Eli heidän hyvinvointinsa oli lisääntynyt muita enemmän isomman epäitsekkyyden myötä.
Tutkimuksensa aikana Lyubomirsky huomasi myös, että epäitsekkyydestä saattoi tulla pitkästyttävä tapahtuma. Jos koehenkilö suoritti yhtä ja samaa epäitsekästä tekoa kaikille, pitkästyi hän ja epäitsekkyyden hyvät seuraukset jäivät pitkästymisen jalkoihin. Lyubomirskyn mukaan kannatta suorittaa monia erilaisia epäitsekkäitä tekoja monille erilaisille henkilöille eli räätälöidä teot aina kohteeseen ja tekoaikaan sopiviksi.
|
