Soijaisoflavonien hormonaalinen vaikutus on uusimpien tietojen valossa osoittautunut merkittävämmäksi kuin on luultu (ref.: Juho Vainion Säätiö, tutkimukset), mutta niiden on todettu sisältävän myös kilpirauhasen toiminnalle haitallisia isoflavoneja.
LUUKATO JA HORMONIHÄIRIÖT
Muutamilla soijan sisältämillä isoflavoneilla on tutkimusten mukaan osoitettu olevan hormonihäiriöiden aiheuttamia vaihdevuosivaivoja, eturauhassyöpää, rintasyöpää ja osteoporoosia estävä vaikutus. Nämä suotuisat vaikutukset ovat tulleet ilmi laajoissa aasialaisissa väestötutkimuksissa. Yleisesti ottaen isoflavonit ovat kuitenkin myös goitrogeenisia, eli kilpirauhasentsyymin toimintaa estäviä. Tämä voi olla syynä kilpirauhasen vajaatoiminnan yleistymiselle. Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivät saattaisivat tosin hyötyvä soijan goitrogeenisesta ominaisuudesta, mutta eivät juuri muut, koska vajaatoiminta voi aiheuttaa liallista hiustenlähtöä ja pahentaa masennustaipumusta. Alttiimpia soijan sivuvaikutuksille ovat vaihdevuosi-ikäiset naiset, koska he ovat soijavalmisteiden suurempia kuluttajia verratuna muuhun väestöön. On myös otettava huomioon maitoallergiset lapset, joiden pääasiallinen proteiinisaanti saattaa olla riippuvainen pelkästään soijamaidosta. Kaikki soijan sisältämät isoflavonit eivät siis ole hyödyllisiä, vaan myös haitallisia, aiheuttaen kilpirauhasen vajaatoimintaa ja muiden umpieritysrauhasten toimintahäiriöitä.
VESILIUKOISET ISOFLAVONIT PARHAIMPIA
Medical Journal-lehti on julkaissut tiedotteen, että menopaussin eli vaihdevuosien aikana tapahtuva hormonaalinen lasku on voitu estää käytämällä vesiliuokoisia soijan isoflavoneja tarkasti toteutulla annostuksella päivässä. Tutkimukset osoittivat, että naiset, jotka käyttivät näitä isoflavoneja raportoivat muistin sekä mieleen palautumisen, että loogisen ajattelun ja huomiokyvyn parantuneen verrattuna niihin naisiin, jotka eivät käyttäneet soijan isoflavoneja lainkaan. Koska isoflavonit häviävät elimistöstä 24-36 tunnin sisällä niitä on saatava päivittäin tietty tarkasti määritelty määrä. Tutkijat tähdentävät, että terapeuttinen vaikutus ei tule soijan valkauisaineisiin eli proteiineihn sitoutuneista isoflavoneista, joita on esimerkiksi tofussa tai muissa soijaproteiini- tai seka-isoflavonivalmisteissa, vaan kysymys on kolmesta tärkeästä vesiliukoisesta aineyhdisteestä, jotka voidaan eristää soijapavun sisältä. Nämä aineet tunnetaan nimeellä daidtseiini, genisteiini ja glysiteiini.Daidtseiini, genisteiini ja glysiteiini käyttäytyvät pitkälti samoin kuin estrogeeni, mutta ilman estrogeenin lieveilmiöitä. Lisäksi nämä vesiliukoiset soija-isoflavonit ovat 4000 kertaa turvallisempia kuin veteen liukenemattomat soijan isoflavonit. Daidtseiinin ja genisteiinin on todettu vaikuttavan viilentävästi kuumiin aaltoihin ja suojaavan yhtä hyvin luustoa kuin naisten sydän- ja verisuonijärjestelmääkin että lievittävän tai ehkäisevän vaihdevuosivaivoja ja/tai postmenopausaalisia ongelmia, kuten luukatoa.
KASVIHORMONEJA TUTKITAAN
Eri laboratoriot ovatkin kehittämässä sydän- ja verisuonitauti-, menopaussi- ja syvänehkäisyohjelmia, joissa tutkitaan näiden vesiliukoisten soijaisoflavonien, daidtseiinin, genisteiinin ja glysiteiinin tehokkainta ja turvallisinta päivittäisannosta sekä miehille että naisille. Miesten eturauhasvaivojen hoidossa on jo saatu lupaavia tuloksia. On todettu, että noin 50 vuotiaan naisen ei pitäisi nauttia isoflavoneja yleensäkään yli 40 mg päivässä. Tätä suurempi kerta-annos voi pysäyttää kilpirauhasentsyymin toiminnan hetkeksi täysin.Kasvihormonien hyödylliset vaikutukset ovat parhaimmillaan vain muutamilla soijasta saatavilla kasvihormoneilla. Nämä jaetaan kahteen eri ryhmään, glukosidi- tai aglykoniryhmään, sidosrakenteensa mukaan. Glukosidiryhmään kuuluvat ovat sidottuja kasvihormoneja ja ennen kuin ne voivat imeytyä, niiden on muututtava elimistössä vapaaseen aglykoni-muotoon suolistobakteerien avulla. Kun valmisteen sisältämät isoflavonit ovat jo valmiiksi vapaassa aglykoni-muodossa ne ovat myös helpoimmin ja tehokkaammin imeytyvässä muodossa. Daidtseiini, genisteiini ja glysiteiini ovat juuri tällaisia vapaita muotoja. Koska isoflavonit ovat hyödyllisiä (Mäkelä 1991), mutta myös goitrogeenisia eli kilpirauhaseen vaikuttavia annostus ei saisi ylittää 40 mg vuorokaudessa. Mitä tehokkaampi kasvihormoni on sitä pienemmät annokset riittävät. ja vältytään turhien isoflavonien lieveilmiöiltä. Jotta 40 mg:n sääntöä ei tarvitsisi ylittää, heikkotehoiset isoflavonit pyritään poistamaan uusimmista valmisteista. Valitse siis valmiste, joka sisältää tärkeimmät isoflavonit; daidtseiini, genisteiini ja glysitiini, jotta saisit kaikki luonnon estrogeeniset hyötyvaikutukset niin tehokkaina kuin mahdollista, mutta ilman sivuvaikutuksia.
Kasvilääkesuunnittelija, fytoterapeutti Tapani Lahti
|