Hammashoidon ammattinimikkeet ovat usein palvelujen ostajille vieraita. Hammaslääkärin työ on tuttua, mutta mitä tekee hammashuoltaja? Välinehuoltaja puhdistaa ja steriloi hammashoitoinstrumenttejä, mutta hammashuoltaja eli suuhygienisti hoitaa. Hammashuoltaja hoitaa asiakkaan suuta kliinisen koulutuksen saaneena: hammaskiven poisto, värjäymien poisto, paikkojen kiillotus, henkilökohtainen puhdistusneuvonta, seulontatarkastukset jne.
Hammashoitaja avustaa hammaslääkäriä toimenpiteissä ja vastaa usein vastaanoton toimintavalmiudesta.
Onko hammasinsinööriä edes olemassa? Koulutusammattina ei. Mutta hammasteknikon koulutuksen laajuus vastaa teknisten ammattien insinöörikoulutusta ja alempi koulutusammatti on hammaslaborantti. Nykyään voi tutkinnon suorittaa myös ammattikorkeakoulussa. Ammattinimikkeen perässä oleva amk-liite kertoo ylemmästä tutkinnosta.
Hammasteknikon ammatti on tarkkaa käsityötä. Materiaalien aineopillinen hallinta ja muotoilu suun käyttöympäristöön vaatii paljon tietoa ja harjaannusta. Hammasteknikko työskentelee hammaslaboratoriossa kuten hammaslaboranttikin. Heidän asiakkaitaan ovat hammaslääkärit. Hammasteknikkoja koko Suomessa on noin tuhat. Hammaslaboratoriot ovat yleensä pieniä, vain parin kolmen työntekijän yksikköjä. Kunnan tai yliopiston ylläpitämiä hammaslaboratorioita Suomessa on alle kymmenen. Yhtä vähän löytyy maastamme suuria, yli kymmenen työntekijän hammaslaboratorioita.
Hammasteknikon jatkokoulutuslinjoja on kaksi. Hammasteknikkomestari on hammaslaboratoriotekniikan jatkolinjan suorittanut ja mestarinäytteen hyväksytysti suorittanut hammasteknikko.
Toisessa vaihtoehdossa proteesin teknisen valmistuksen rinnalle opiskellaan potilaskäsittelyn taitoja. Kyseessä on Kliinisen kokoprotetiikan suuntautumislinja. Tämän koulutuksen jälkeen hammasteknikko voi käyttää nimikettä erikoishammasteknikko, ja hän voi valmistaa hammasproteesit suoraan potilaalle. Oikeudet koskevat tervettä hampaatonta leukaa. Erikoishammasteknikko on koulutettu havaitsemaan suusairauksia tarkastaessaan asiakkaan suut , mutta sairauden hoitoon hän lähettää asiakkaan edelleen hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin luo. Vastuuntuntoinen jatkohoitoon ohjaus onkin tarpeen, sillä erikoishammasteknikot valmistavat noin 75% kaikista kokoproteeseista. Jos asiakkaan molemmat leuat ovat hampaattomat, ei asiakas välttämättä muuten hakeutuisikaan hammaslääkäriin. Molempien leukojen tai vähintään toisen leuan hampaattomia on Suomessa yli miljoona.
Erikoishammasteknikoiden asiakaskunnasta on suuri osa iäkkäitä. Monella paikkakunnalla erikoishammasteknikot palvelevat asiakkaitaan myös kotikäynnein yksityiskodissa ja laitoksissa. Erikoishammasteknikkoliitto ry:n jäsenet löytyvät helposti paikkakunnittain liiton kotisivuilla: www.erikoishammasteknikkoliitto.fi
Hammasproteesit vaativat yhtä säännöllistä puhdistusta , huoltoa ja korjausta kuin omatkin hampaat. Oma erikoishammasteknikkosi osaa parhaiten auttaa juuri sinun ongelmissasi.
Juha-Pekka Marjoranta
