Vuoden 2003 heinäkuusta lähtien, Yhdysvalloissa - suurimmassa osassa pähkinöistä - on saanut olla seuraavanlainen ilmoitus: ”Tieteelliset tutkimukset viittaavat, mutta eivät todista, että syömällä 1.5 unssia (n. 45 grammaa) pähkinöitä, kuten esimerkiksi maapähkinöitä osana vähärasvaista ja vähäkolesterolista dieettiä, voi vähentää sydäntautiriskiä.”
Tämä ilmoitus löytyy mm. manteli, maa-, saksan-, pekaani- ja pistaasipähkinäpaketeista.
Yllä oleva kapulakielinen tiedotus perustuu tutkimuksille, jotka ovat löytäneet pähkinöistä mm. kuitua ja krooniselle taudin estolle tärkeitä kemikaaleja. Penn Staten yliopiston tiedemiesten mukaan noin 30 gramman pähkinäannos, enemmän kuin viisi kertaa viikossa, vähentää sydäntautiin sairastumisen riskiä peräti 39 prosenttia.
Monet muutkin tieteelliset tutkimukset ovat todenneet pähkinät terveyttä edistäviksi ruoka-aineiksi. Pähkinöissä on mm. B-ryhmän vitamiineja, E-vitamiinia, kalsiumia, fosforia, rautaa, kuparia, sinkkiä ja kaliumia. Pähkinät ovat myös erinomaisia proteiinin lähteitä. Tiedemiehet väittävät, että pieni annos pähkinöitä pitää nälän kauemmin loitolla kuin vastaava annos muuta ruokaa.
Mutta pähkinöissäkin on eroja. Mantelit ovat erinomaisia kalsiumin ja E-vitamiinin lähteitä, maapähkinöissä on ubikinonia, antioksidatiivista ainetta, jolla on suuri merkitys sydämen toiminnalle. Pistaasipähkinöissä on puolestaan runsaasti kaliumia, joka estää sydämen rytmihäiriöitä. Kalium on muutenkin tärkeää elimistölle. Sen puutostila aiheuttaa väsymystä, turvotusta, ummetusta, ja munuaisten toimintahäiriöitä. Hasselpähkinöissä on puolestaan runsaasti fosforia, magnesiumia ja kalsiumia.
Kaikkia ikuisia laihduttajia kiinnostaa varmasti seuraava tieto: Harvardin School of Publick Health instituutin tiedemiehet ovat tulleet tutkimuksissaan siihen tulokseen, että laihduttajat laihtuvat helpommin ja pysyvät kauemmin hoikkina, jos he liittävät ruokavalioonsa kohtuullisen annoksen hyvälaatuisia, tyydyttämättömiä rasvoja, joita on mm. pähkinöissä.
|
