12 000 suomalaista sairastuu vuosittain aikuisiän eli tyypin 2 diabetekseen. Tutkimusten mukaan joka kolmannella suomalaisella on perinnöllinen alttius sairastumiseen ja 50 000 sairastaa sitä tietämättään.
Suomen noin 200 000 diabeetikosta 160 000 sairastaa aikuisiän diabetesta. Vuoteen 2010 heidän määränsä uskotaan kasvavan jopa 70 prosentilla. Aikuisiän diabetes on yksi maamme mittavimmista perusterveyshuollon ongelmista.
Hyvällä ja korkealla elintasolla on siis kääntöpuolensa, yksi petollisimmista on kohonnut riski sairastua aikuisiän diabeteksen. Aikuisiän diabetes on elintasosairaus, joka koskee kaikkia länsimaita. Länsimainen, helppo elintapa tukee sairastumista ruuan ja juoman ylenpalttisuudella, liikunnan vähyydellä, nautintoaineiden runsaudella ja stressillä. Erittäin vaaralliseksi tämän sairauden tekevät sen yhteydessä esiintyvät muut vakavat lisäsairaudet: sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, valtimotauti, aivohalvaus, munuaissairaus, hermostohäiriö sekä silmän verkkokalvosairaus.
Vuonna 2001 suomalainen tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että vaikka alttius sairastua aikuisiän diabetekseen on vahvasti perinnöllinen, voidaan elintapavalinnoilla joko ehkäistä tauti kokonaan tai ainakin siirtää sen puhkeaminen huomattavasti myöhäisempään ajankohtaan. Ylipaino, vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, kohonnut verenpaine, tupakointi sekä korkeat rasva-arvot ovat riskitekijöitä, joihin jokainen voi itse vaikuttaa, ikä sekä diabeteksen esiintyminen suvussa ovat ainoat riskit, joihin meillä kenelläkään ei ole vaikutusvaltaa.
Jo yksikin pieni muutos päivittäisessä ravinto- ja liikuntatottumuksessa vähentää diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Liikunta vaikuttaa sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti. Jo pienelläkin liikuntamäärällä päästään hyviin tuloksiin, puolituntia päivässä tai lähes päivittäin riittää. Kasvispainotteinen, runsaskuituinen, vähärasvainen ja vähäsuolainen ruoka on lääkkeetöntä omahoitoa, jolla hallitaan painoa, yhtä diabeteksen suurinta aiheuttajaa.
Oman diabetesriskinsä kartoittamisessa jokainen voi käyttää apunaan uutta ja erinomaisen helppoa riskitestiä. Vastaamalla Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen professori Jaakko Tuomilehdon ja Kansanterveyslaitoksen ETM Jaana Lindströmin suunnitteleman aikuisiän diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeen kahdeksaan helppoon kysymykseen, voi jokainen selvittää oman riskiryhmänsä. Lomake löytyy netistä osoitteesta www.diabetes.fi/diabtiet/d2testi/ sekä tämän artikkelin ohesta. Lomaketta saa myös Diabetesliitosta, terveyskeskuksista sekä useimmista apteekeista.
Laske oma riskisi ja tee tarvittavat muutokset ajoissa.
Lähde: Diabetesliitto
|
