Kukaan ei kiellä liikunnan tärkeyttä terveyden ylläpitäjänä, mutta sen määrästä ja laadusta ollaan montaa mieltä. Yksi sanoo yhtä, ja toinen toista. Joku vannoo venytysten ja jumpan nimeen, jotkut taas hikiseen harjoitteluun.
Erilaisten kuppikuntien löytyminen ei ole ihme, sillä tutkijatkaan eivät aina pääse yhteisymmärrykseen parhaasta ja sopivimmasta liikuntamuodosta.
Ainoa asia, josta kaikki ovat samaa mieltä, on että meidän tulee liikkua pysyäksemme terveinä.
Kuinka sitten tavallinen, asiaan vihkiytymätön henkilö voi selviytyä liikuntasuositusten ja -ohjeiden viidakossa, jos asiantuntijoilta tulee kirjavia suosituksia? Miten voidaan valita sopivin liikuntamuoto ilman, että juostaan uusimpien villitysten perässä?
Tavoite
Ensimmäinen ja tärkein asia on määritellä oma tavoite. Liikunnan laatu ja määrä riippuu tavoitteesta, haluaanko laihtua, liikkua omaksi iloksi, kilpailla vai kohottaa kuntoa. Maratoonari joutuu treenaamaan huomattavasti rankemmin ja enemmän kuin terveytensä vuoksi liikkuva.
Myös ikä asettaa rajoituksia. Tavoitteen tulee olla realistinen. Sen on oltava suhteessa omaan terveyteen. Kaksikymppinen pystyy fysiikkansa puolesta rajumpaan harjoitteluun kuin eläkeikäinen, jonka elämä on opettanut kävelemään hitaasti.
Terveyden ylläpito
Jos tavoitteena on pelkkä terveyden ylläpito, usein kuultu neuvo puolen tunnin päivittäisestä liikunnasta on hyvä aloitustaso, samoin kuin hyötyliikunnan lisääminen. Meitä on vuosikausia kehotettu auton sijasta kävelemään, tekemään puutarhatöitä, unohtamaan hissit, siivoamaan rivakasti – harrastamaan hyötyliikuntaa. Hyötyliikunta onkin ehdottomasti paras tapa aloittaa liikuntaharrastus, mutta yksinään se ei riitä.
Harvard Medical Schoolin asiantuntijat neuvovat terveysliikkujia tähtäämään ensin puolen tunnin maltilliseen päivittäiseen liikuntaan, joka sitten, jos vointi sen sallii, kasvatetaan pikkuhiljaa tuntiin päivässä. Erinomainen keino lisätä liikunnan tehoa, kunnon noustessa, on kävelyvauhdin lisääminen tai kevyt hölkkä.
Laihtuminen
Painonpudotus on varmasti liikunnan yleisimpiä tavoitteita. Terveys- ja hyötyliikunta ei välttämättä tepsi kilojen karistamiseen. Tarvitaan kovempaa, rankempaa ja pitempikestoista harjoitusta. Vaakalukeman muuttumiseen vaikuttavat liikunnan lisäksi myös ikä, sukupuoli, ruokavalio, lähtöpaino sekä aineenvaihdunta. Yksilöllisen aineenvaihdunnan vuoksi toiset laihtuvat helpommin kuin toiset. Koskaan ei kannata verrata omaa laihtumistaan kenenkään muun saavutuksiin.
Jos haluamme laihtua, nyrkkisääntönä on, että meidän pitää kuluttaa enemmän kuin syömme. Liikunnan lisäys vahvistettuna ruokavalion muutoksella on takuuvarma keino laihtua.
Osallistuminen kilpailuun
Jos tavoitteena on osallistua johonkin kilpailuun esimerkiksi maratoniin, kannattaa harjoitusohjelma rakentaa asiantuntijan kanssa. Pelkkä iltalenkillä juokseminen tai hyötyliikunnan harjoittaminen ei riitä, kun kilpailumatka tulee olemaan himpun verran yli 42 kilometriä. Asiantuntijan avulla voidaan rakentaa sellainen harjoitusohjelma, joka toimii parhaiten kunnon ja kestävyyden kohottajana sekä ottaa huomioon tulevan kilpailijan lähtötason. Kilpaharjoittelu on aikaa vievää, kovaa, hikistä puuhaa, jossa kuntoilun monimuotoisuus ja vaihtelevuus näyttelevät pääosaa.
Vartalon muovaus
Kukapa meistä ei haluaisi upeaa, täydellistä vartaloa - taiteellista mestariteosta, jonka vuoksi voisi vaikka ”kuolla”. Tämä tavoite on suurimmalle osalle ihmiskuntaa täysin epärealistinen, jopa tappavan epärealistinen. Liian kova fyysinen rasitus ja minimaalinen ruokavalio tekevät enemmän haittaa kuin hyvää.
Monen mallin kurvit tai kurvittomuus on tuntikausien päivittäisen treenauksen, henkilökohtaisen valmentajan ja kieltäymysten summa, jossa lisänä on salainen aineosa – geenit. Meidän geenimme säätelevät kuinka pitkälle voimme muokata vartaloamme. Lyhytkinttuisesta, lättänaamaisesta ei liikunnalla tule gasellimaisen pitkäjalkaista, ovaalikasvoista unelmaa.
Halutessamme muovata vartaloamme, realistisin toivein, tarvitsemme aerobista liikuntaa sekä painoharjoittelua. Kuinka paljon, määräytyy aineenvaihdunnan, painon ja ruokavalion mukaan. Harjoituskerroiksi asiantuntijat suosittelevat kahta kolmea kertaa viikossa.
Liikunta
Olipa tavoite mikä tahansa, pienikin lisäys päivittäiseen liikuntaa tekee, jos nyt ei ihmeitä, niin hyvää. Liikunta auttaa voimaan paremmin sekä fyysisesti että henkisesti.
|
