Amerikkalainen sanonta: use it or lose it eli vapaasti suomennettuna: käytä sitä tai se häviää, pätee erittäin hyvin aivoihin.
Meidän aivomme, kuten myös vartalomme, rapistuu käytön puutteesta. Myös se tarvitsee liikuntaa ja jumppaa - mutta aivan toisenlaista kuin ruumiimme.
Siinä missä kropan kunnossapitoponnistukset ovat fyysisiä, aivoilla ne ovat henkisiä. Tietysti fyysinen rasitus on hyväksi myös ajattelulle, mutta se mitä korvien välimme eniten janoaa, ovat henkiset pinnistykset.
Me olemme tottuneet näkemään aivotoiminnan rapistumista ja hidastumista ihmisten vanhetessa. Nykyisin tiedemiehet ympäri maailmaa kuitenkin vakuuttavat rappeutumisen johtuvan suurimmalta osin vain aivojen käytön puutteesta. Tämä siksi, että moni keski-ikäinen kaihtaa uusien asioiden oppimista ja eläkkeelle jäänyt huokaisee helpotuksesta, ettei hänen enää tarvitse ratkoa yhden yhtä pulmaa. Kaikkein pahinta, mitä me aivoillemme voimme tehdä, on vain olla.
Ranskalainen aivotutkija Monique Le Ponci vannoo pienten päivittäisten harjoitusten nimeen. Kirjassaan Brain Fitness Le Ponci kehottaa kaikkia huolehtimaan aivokapasiteettinsa toiminnasta ajoissa, ennen kuin se katoaa, ennen kuin on liian myöhäistä.
Monique Le Ponci on jakanut päivittäin suoritettavat aivoharjoitukset aistien mukaan. Hänen mielestään meidän tulisi treenata kuulemista ja muistia, näköä ja muistia, hajua ja makua sekä muistia, hajua ja kosketusta sekä muistia ja yksinkertaisesti vain pelkää muistia joka ikinen päivä.
Kuulo ja muisti
Kuuloa ja muistia voi harjoittaa Le Poncin mukaan esimerkiksi yrittämällä tunnistaa meille puhelimitse soittanut henkilö ennen kuin hän on kertonut oman nimensä, opettelemalla ystävien puhelinnumerot ulkoa ja liittämällä aina omassa mielessä soittaja puhelinnumeroon. Ja testaamalla kerran viikossa itseltään vaikka kirjallisesti, kuinka hyvin on oppinut muistamaan kaikki tuttujen puhelinnumerot.
Kuuloa ja muistia voi myös harjoittaa listaamalla illalla paperille kaikkien niiden henkilöiden nimet, joiden kanssa on keskustellut päivän mittaan.
Näkö ja muisti
Silmän ja muistin yhteistoimintaa voi kehittää esimerkiksi yrittämällä piirtää ulkomuistista jotain mitä päivän mittaan on nähnyt. Ja viikonloppuisin piirtää jotain sellaista mitä on nähnyt sillä viikolla, joitakin päiviä sitten.
Haju, maku ja muisti
Haju, maku ja muisti harjaantuvat kun yritetään esimerkiksi tunnistaa ruuassa käytetyt ainekset, mausteet ja yrtit niiden maun ja hajun perusteella.
Haju, kosketus ja muisti
Ja kun maku korvataan kosketuksella, Monique Le Poncin mielestä oivallinen harjoitus on yrittää tunnistaa esineitä ja tavaroita silmät kiinni niiden muodon, koostumuksen ja hajun perusteella.
Muisti
Pelkää muistia kannattaa harjoittaa opettelemalla ulkoa kaikkea mahdollista. Ruokalistoja ja niiden hintoja, nippelitietoutta, osoitteita, puhelinnumeroita, ostoslistoja yms.
Ja myös pelaamalla pelejä. Shakki on mitä oivallisin loogisen ajattelun parantaja. Mutta peleissä kannattaa kuitenkin muistaa, että vaihtelu virkistää – myös aivoja. Ei siis kannata jämähtää vain yhteen ja ainoaan peliin.
Sanallisia kykyjä puolestaan voidaan kehittää ristisanatehtävillä ja anagrammeilla sekä tekemällä vaikka omassa mielessä pieniä yhteenvetoja juuri luetuista asioista.
Palapelit puolestaan sopivat erinomaisesti hahmottamiseen ja kaikki sosiaaliset tilanteet ja kanssakäymiset muuten vain aivojen aktivoimiseen.
Aivovoimistelu ei vaadi erityistä aikaa eikä paikkaa. Sitä voi tehdä ostoksilla, töissä, televisiota katsoessa tai vaikka kesälomalla kun ulkona sataa ja fyysinen liikunta tuntuu muuten vain niin tökkivältä (jälleen kerran).
|
