Mitä nuorempana lapsi tai nuori aloittaa alkoholin käytön, sitä todennäköisemmin hän käyttää alkoholia usein ja runsaasti kerrallaan, kun hän tulee aikuisikään.
Eli nuorena aloitettu alkoholin käyttö altistaa alkoholismille aikuisena aloitettua käyttöä voimakkaammin. Tähän tulokseen tultiin Jyväskylän yliopistossa toteutetussa pitkäaikaisessa Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksessa.
Tutkimuksessa seurattiin samojen henkilöiden - 196 pojan ja 173 tytön - kehitystä 35-vuoden ajan, 8-vuotiaasta 42-vuotiaaksi. Heidän alkoholin käytöstään koottiin tietoa 14-, 20-, 27-, 36- ja 42-vuotiaana.
Tutkimuksessa huomattiin, että aikuisiän juomatottumukset alkavat jo lapsuudesta. Jos alkoholinkäyttö oli aloitettu 13-vuotiaana tai nuorempana, alkoholin runsas käyttö oli 3 - 4 kertaa todennäköisempää, kuin jos alkoholin käyttö olisi aloitettu 18-vuotiaana tai edes 16-vuotiaana.
Samalla huomattiin, että ympäristötekijät vaikuttivat geenejä eli perintötekijöitä voimakkaammin nuorten varhaiseen alkoholin käyttöön. Lisäksi kävi ilmi, että näissä ympäristötekijöissä perheen ulkoiset tekijät - erityisesti kaveripiiri - olivat merkittävämpiä kuin perheen sisäiset tekijät. Kuitenkin vanhempien oma alkoholikäyttäytyminen toimi jonkin asteisena mallina lapsille. Niissä perheissä missä ei käytetty alkoholia, oli todennäköisempää, että lapsi ei aloittanut alkoholin käyttöä nuorena.
Tutkijat huomasit varhaisen alkoholin käytön olevan yhteydessä myös ongelmien kasautumiseen, alhaiseen koulutustasoon, koulunkäynnin ongelmiin, pitkäaikaistyöttömyyteen ja terveysongelmiin (tupakointi, ylipaino, sydän- ja verisuonitaudit). Ja naisilla alkoholin käytön varhainen aloitus ja humalahakuisuus näytti olevan yhteydessä suurempaan lapsilukuun.
Tutkimuksessa alkoholin käytöllä tarkoitettiin alkoholin säännöllistä nauttimista ja/tai humalahakuisuutta.
|
