Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on Suomessa suuri tarve. Vaikka liikuntaa harrastetaan vapaa-ajalla melko aktiivisesti, on muu osa päivästä paljolti istumista päiväkodissa, koulussa, työssä, laitoksissa, kulkuneuvoissa ja kotona.
Jo varhaiskasvatuksessa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia.
Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin.
Linjauksissa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan painopistealueiksi on valittu arjen istumisen vähentäminen ja liikunnan lisääminen sekä liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan asemaa halutaan kokonaisuudessaan vahvistaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Liikunnalla on tärkeä rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämisessä. Yhdessä liikkuminen tuo uusia elämyksiä ja iloa. Kaikki ei ole pelkkää fyysistä kuntoa, vaan myös hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia.
Lasten liikkuminen urheiluseuroissa on Suomessa hyvällä tasolla ja aikuisetkin löytävät yhä useammin liikuntaharrastuksen pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee paikallista seuratoimintaa, liikkuvaa koulua ja lähiliikuntapaikkoja aiempaa enemmän, jotta näin olisi tulevaisuudessakin. Harrastusliikunta ei kuitenkaan riitä, jos ihmiset eivät muuten liiku. Mukaan terveyden edistämiseen tarvitaan kaikki muutkin ministeriöt ja toimijat aina työnantajista, terveyspalveluista ja kaavoituksesta lähtien.
Linjauksien tavoitteena on, että liikunta ja fyysinen aktiivisuus nähdään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa pitää luoda mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen. Tavoitteena on, että sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
|
