Humala alentaa väkivallan kynnystä. Suomalaiset juovat kolme kertaa enemmän ja ovat useammin humalassa kuin reilut neljäkymmentä vuotta sitten.
Pahoinpitelyt keskittyvätkin humalan hetkiin: viikonloppuihin, myöhäisillan ja aamuyön tunteihin.
Tämä on vilkkainta aikaa myös päivystyspoliklinikoilla. Esimerkiksi Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleista puhallutetuista 15–29-vuotiaista pahoinpitelyn uhreiksi joutuneista miehistä 90 prosenttia ja naisista noin 60 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Pahoinpidelty oli neljä kertaa todennäköisemmin nuori mies kuin nainen.
Naisiin kohdistuu väkivaltaa eniten työpaikalla ja kotona, miehiin puolestaan ravintoloissa, baareissa, kadulla tai muilla julkisilla paikoilla. Parisuhdeväkivaltaan alkoholi liittyy muuta väkivaltaa harvemmin. Naisiin kohdistuvista parisuhdeväkivaltatapauksista kahdessa viidestä joko tekijä, uhri tai molemmat olivat päihtyneenä. Tekijän alkoholinkäyttö on yhteydessä niin väkivallan vakavuuteen kuin esiintyvyyteenkin. Väkivaltaepisodit ajoittuvat tekijän juomiskausiin, jolloin seuraukset myös ovat vakavampia. Alkoholinkäyttö myös lisää väkivallan uusiutumisen todennäköisyyttä.
Juomatapojen muutokset asettavat uudenlaisia haasteita anniskelumyynnin ja järjestyksen valvontaan. Henkilöstöä kouluttamalla voidaan edelleen vahvistaa vastuullisia anniskelukäytäntöjä. Koska väkivallan riski on suuri jatkoaikaluvan saaneiden ravintoloiden sulkiessa ovensa, olisi anniskeluaikoja ja ravintoloiden tiheitä keskittymiä syytä tarkastella kriittisesti. Anniskelulupien myöntämisessä voisi kuulla asukkaita, jotta he pääsisivät vaikuttamaan asuinympäristönsä viihtyvyyteen.
Lähde:THL
|
