Nopeampi kielellinen kehitys lapsuudessa ennustaa runsaampaa alkoholinkäyttöä nuoruusiässä, osoittaa vasta julkaistu suomalaistutkimus.
Yhteys kielellisten kykyjen ja päihteiden käytön välillä on kuitenkin monisyinen.
Kyky ilmaista itseään kielellisesti on yksi ihmisen keskeisistä kognitiivisista ja sosiaalisista taidoista. Useat tutkimustulokset viittaavat siihen, että heikompi kielellinen kyvykkyys on yhteydessä päihdeongelmiin ja käytöshäiriöihin; toisaalta on tuloksia, joiden mukaan paremmat kognitiiviset kyvyt lapsuudessa ennustavat runsaampaa alkoholinkäyttöä aikuisiässä.
Juuri valmistunut suomalaistutkimus osoittaa, että kielellisen kehityksen ja päihdekäyttäytymisen välillä todella on yhteys: lapsuusiän parempi kielellinen kehitys ennusti runsaampaa alkoholin käyttöä nuoruusiässä ja varhaisessa aikuisuudessa.
Tutkimuksessa oli mukana kaksospareja, joissa kaksosten välillä oli eroja kielellisessä kehityksessä – erot näkyivät siinä, kuinka varhain he oppivat puhumaan ja lukemaan ja millainen suullinen ilmaisutaito heillä oli kouluiässä.
Eroavuudet kielellisessä kehityksessä ennustivat alkoholinkäytön tapoja nuoruudesta aina varhaiseen aikuisikään saakka: paremmat kielelliset taidot lapsuusiässä ennustivat runsaampaa juomista.
Toisaalta havaittiin myös, että verbaalisesti lahjakkaammalla kaksosella oli sisarustaan todennäköisemmin nuoruusiässä ystäviä, jotka myös käyttivät alkoholia. Lisäksi nämä kielellisesti nopeammin kehittyneet kaksoset olivat luonteeltaan elämyshakuisempia kuin kaksosparinsa. Tässä saattaakin olla osaselitys runsaampaan päihteiden käyttöön: ystäväpiiri ja taipumus etsiä uusia kokemuksia.
Yhteys kognitiivisten kykyjen ja päihteiden käytön välillä on hyvin monisyinen. Vaikka paremmat kognitiiviset taidot – ainakin kielellinen lahjakkuus – ennustavat runsaampaa alkoholinkäyttöä nuoruudessa, vakavia päihdeongelmia ja alkoholismia esiintyy aikuisiässä enemmän niillä, joiden kognitiiviset kyvyt ovat heikommat.
Nuoruusiän alkoholinkäyttö on hyvin yleistä ja sitä voidaan pitää normatiivisena käyttäytymisenä nuorilla. Onkin hyvin mahdollista, että kognitiivisten tekijöiden – kuten kielellisten kykyjen – yhteys nuoruuden juomiseen on täysin erilainen kuin yhteys vakaviin päihdeongelmiin ja alkoholismiin myöhemmin elämässä.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
