Isovanhemmat osallistuvat aikaisempaa enemmän lastenlastensa hoitoon ja heillä on tärkeä merkitys lasten oheiskasvattajina.
Lapselle on tärkeää säilyttää suhteet isovanhempiin myös kodin ulkopuolelle sijoitettaessa. Isovanhempien tuella on suuri merkitys lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Isovanhemmat pitävät lapsenlapsiinsa yhteyttä keskimäärin noin kerran viikossa ja heistä yli kolme neljäsosaa hoitaa lapsenlapsiaan. Erityisesti suurten ikäluokkien antaman lastenhoitoavun määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Isovanhemmat pitävät myös entistä useammin velvollisuutenaan hoitaa pieniä lapsenlapsiaan ja ovat sitä mieltä, että isovanhempien velvollisuus on edistää lastenlasten ja heidän perheensä taloudellista turvallisuutta.
Tiedot selviävät Helsingin yliopiston Sukupolvien ketju -tutkimushankkeesta.
Hankkeessa tutkitaan Suomessa vuosina 1945–1950 syntyneitä suomalaisia suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan. Hankkeessa kerätään tietoa perhesukupolvien välisestä yhteydenpidosta, avunannosta ja asenteista sekä laajemmin kummankin sukupolven vuorovaikutuksesta sukulaistensa ja ystäviensä kanssa.
Lastenhoitoapua annetaan keskimäärin 1–6 kertaa vuodessa, mutta moni etenkin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isoäideistä on tarjonnut apua myös paljon useammin.
Huolimatta pitkistä välimatkoista, on vuorovaikutus isovanhempien kanssa muutenkin tiivistä. Vaikka lapset asuvat vanhempiensa kanssa ydinperheissä, lasten näkökulmasta isovanhemmat luetaan kuuluvaksi perheeseen.
Isovanhempien tuella onkin tärkeä merkitys lasten hyvinvoinnille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan isovanhempien tuella on havaittu olevan myönteinen vaikutus lapsenlapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Ne lapset, jotka ovat saaneet tukea isovanhemmiltaan saavuttavat esimerkiksi muita parempia tuloksia psykologisissa testeissä, menestyvät muita paremmin koulussa ja kärsivät muita harvemmin masennuksesta.
Sukupolvien välinen kanssakäyminen on tärkeää, vaikka omia isovanhempia ei olisikaan.
Meillä isovanhemmilla on elämänkokemusta ja perspektiiviä, ja pystymme omalla esimerkillämme ja käytöksellämme antamaan oheiskasvatusta näille lapsille ja nuorille heidän omien vanhempiensa ohella.
Järjestön isovanhempia eli vertaismummoja ja -pappoja myös kuunnellaan tarkasti. Oheiskasvattajien merkitys on äärimmäisen suuri lasten ja nuorten kehitykselle. Isovanhempia kuunnellaan jopa herkemmällä korvalla kuin omia vanhempia. Tämä toimii samoin kuin hyvin onnistunut urheiluvalmennus, missä vetäjät voivat muodostaa arvaamattoman tärkeän vaikuttajan nuorille.
Isovanhemmat tulisi ottaa huomioon entistä paremmin myös lastensuojelussa. Isovanhempien ja lasten läheinen suhde edistää parhaimmillaan lastensuojelun tavoitteiden toteutumista.
Isovanhempien mahdollisuudet tukea lasta ja perhettä lastensuojelua toteutettaessa tulee aina selvittää.
Joissain tilanteissa myös lapsen sijoittaminen isovanhemmille voi olla lapsen edun kannalta paras ratkaisu.
Joka tapauksessa lapselle on tärkeää säilyttää suhteet isovanhempiin myös kodin ulkopuolelle sijoitettaessa.
Lähde: Lastensuojelun Keskusliitto
|
