Omaisilla on tärkeä rooli laitoshoidossa olevan muistisairaan läheisen toimintakyvyn ja elämänlaadun kohentamisessa.
Muistisairaan ihmisen omaisen roolia käsittelevä väitöstutkimus kertoo, että omaiset nähdään terveydenhuollossa nykyisin resurssina, mutta omaisten oikeudet ja vastuut jäävät usein epäselviksi.
Omainen kykenee monin tavoin tukemaan muistisairasta läheistään. Väitös pohtii muistisairautta sairastavien asukkaiden omaisten toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla.
Omaiset nähdään nykyisin laitoshoidossa resurssina. Osa omaisista haluaakin toimia aktiivisesti, mutta tämä ei ole kaikkien omaisten valitsema toimintatapa. Omaisyhteistyössä on monta toimijaa, mutta toimintakäytännöt puuttuvat
Omaisten ja hoitohenkilökunnan yhteiset toimintakäytännöt selkiyttäisivät maisten roolia potilaan hoidossa. Omaiset kohtaavat laitoksissa hoitohenkilökunnan lisäksi lukuisan joukon myös muita toimijoita, kuten lääkäreitä, musiikkiterapeutteja ja vapaaehtoisia. Muistisairaan ihmisen hoito on monen ammattilaisen yhteistyötä.
Omaisten ja hoitohenkilökunnan rooleja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla ei ole riittävästi selkiytetty. Omaisten oikeudet ja vastuut jäävät arjen toimijoille osin epäselviksi. Omaisten asiantuntijuus tulisi jatkossa huomioida nykyistä paremmin.
Omainen on tärkeä muistisairaan muistin tuki
Pitkästä ajallisesta perspektiivistä toimiva omainen kykenee monin tavoin tukemaan muistisairasta läheistään. Omainen kykenee esimerkiksi kertomaan läheiselleen rakkaiden sukulaisten kuulumisia.
Eläkeikäisen omaisen on työikäistä omaista helpompaa järjestää ajankäyttönsä siten, että hän voi toimia läheisensä tukena esimerkiksi erilaisessa viriketoiminnassa.
Lähde:THL
|
