Ruoka-allergia sekoittaa perheen arjen, ja sairaus on syytä ottaa vakavasti.
Lista allergiaperheiden huolista syntyy helposti: Missä kaupassa on sopivia tuotteita ja mitä erityistuotteet maksavat, pitääkö tuoteseloste paikkaansa ja viitataanko maitoon muillakin kuin milklipids- tai kaseiini -termeillä. Osaako hoitaja käyttää adrenaliini-injektoria ja miten lapsi menee turvallisesti juhliin, retkille tai yökylään.
Syntymäpäivillä lapset maistavat toistensa lautaselta. Herkuksi tarkoitettu suupala voikin sitten aiheuttaa vakavan reaktion. Huoli on ymmärrettävä ja vakavassa allergiassa aiheellinen.
Anafylaksiarekisterin perusteella anafylaksiapotilaista 40 prosenttia on lapsia ja heidän keski-ikänsä on noin kuusi ja puoli vuotta. Nuorin rekisteriin merkitty lapsi on kolmen kuukauden ikäinen. Vaikka allergiapelko liittyy paljolti erikoistilanteisiin kuten matkoihin ja ravintolassa käyntiin, lasten anafylaksia esiintyy rekisterin mukaan yleisimmin kotona.
Ensiapulääkkeet, kuten adrenaliini-injektori, täytyy olla aina saatavilla. Lapsen täytyy myös itse tietää, mitä saa tai ei saa syödä.
Siedätyshoito on hyvä tapa taltuttaa vakavaa allergiaa ja siitä kannattaa puhua lääkärin kanssa. Maitosiedätyksen lisäksi Suomessa on nyt aluillaan myös vehnäsiedätys, joka on varmasti laajemminkin saatavilla lähivuosina.
On muistettava, että siedätyshoito toteutetaan aina terveydenhuollossa eikä koskaan omin päin kokeillen.
Lähde: Allergia- ja astmaliitto
|
