Terveydenhuollossa työskentelevät ulkomaalaistaustaiset hoitajat ja lääkärit ovat erittäin motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
Lääkäreiden kuormittuneisuus huolestuttaa, mutta hoitajat ovat tyytyväisiä työhönsä.
Ulkomaalaistaustaustaisia lääkäreitä kuormittaa erityisesti yksin työskentely ja hankalat potilaat. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat puolestaan ovat vähemmän kuormittuneita kuin kantasuomalaiset hoitajat.
Terveydenhuollossa ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset näyttävät sijoittuvat tehtäviin, joihin on vaikea saada kantasuomalaista työvoimaa. Lääkärit työskentelivät kantasuomalaisia useammin perusterveydenhuollossa, hoitajat taas vanhustenhuollossa. Ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden työnkuvaan kuului myös useammin päivystystä, hoitajat taas olivat kantasuomalaisia useammin kaksi- tai kolmivuorotyössä.
Terveydenhuollon lähiesimiehet suhtautuvat ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin pääosin myönteisesti. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden katsotaan rikastuttavan työyhteisöä ja lisäävän työyhteisön tietoisuutta monikulttuurisuudesta. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden riittämätön kielitaito huolestuttaa kuitenkin esimiehiä ja aiheuttaa ongelmia potilastyössä ja työyhteisössä.
Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat pitävät esimiesten tukea tärkeänä. He kaipaavat tukea työstä suoriutumiseen erityisesti työuran alkuvaiheessa. He myös kokivat johtamisen oikeudenmukaisemmaksi kuin kantasuomalaiset lääkärit ja hoitajat.
Ulkomaalaistaustaisten lääkärien määrä kasvoi Suomen terveydenhuollossa 60 prosenttia vuosina 2000-2007. Vuonna 2007 lähes seitsemän prosenttia lääkäreistä ja kaksi prosenttia hoitajista oli ulkomaalaistaustaisia.
Lähde: THL
|
