65–84-vuotiaat suomalaiset kokevat aiempaa vähemmän vaikeuksia päivittäistoiminnoissa.
Eläkeikäisten elintavat ovat kehittyneet pääosin myönteiseen suuntaan, mutta alkoholinkulutus kasvoi edelleen ja lisäksi kovien rasvojen käyttö lisääntyi.
Ruokatottumuksen parantuneet - alkoholin ja kovien rasvojen käyttö kasvussa
Eläkeikäisen väestön ruokatottumukset ovat kehittyneet vuosina 1993–2011 terveellisempään suuntaan, esimerkiksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja käytetään aiempaa useammin. Voin käyttö on vähentynyt pitkällä aikavälillä merkittävästi, mutta vuoden 2011 tuloksissa voin ja voi-kasvisöljy seoksen käyttö leivällä ja ruoanlaitossa kuitenkin lisääntyi verrattuna edeltäviin vuosiin. Kovien rasvojen käytön lisääntyminen vastaa FINRISKI 2012 -tutkimuksessa havaittua ja merkinnee veren kolesterolitason nousua myös eläkeikäisessä väestössä.
Myös eläkeikäisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt edelleen. Vähintään kerran viikossa alkoholia juovien miesten osuus vuonna 2011 oli 39 % kun se vuonna 1993 oli 24 %. Vastaavat luvut naisilla olivat 22 % (2011) ja 8 % (1993). Eläkeikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 10 prosenttia ja naisista 6 prosenttia. Liikunnan harrastaminen on vähentynyt seurannan aikana.
Yhä harvempi tarvitsee apua ulkona liikkumiseen
Eläkeikäisten päivittäistoiminnoista suoriutuminen on kohentunut edelleen, kun toimintakyky on parantunut. Esimerkiksi vuonna 2011 vaikeuksia ulkona liikkumisessa ilman apua koki 8 prosenttia miehistä ja 13 prosenttia naisista, kun vastaavat osuudet vuonna 1993 olivat 21 prosenttia miehistä ja 24 prosenttia naisista. Nämä uudet tiedot vahvistavat muita viimeaikaisia tutkimustuloksia siitä, kuinka vanhenevan suomalaisen väestön toimintakyky on viime vuosina parantunut nopeasti, millä on suuri merkitys suomalaisten työurien pituutta koskevien ratkaisujen kannalta.
Eläkeikäiset arvioivat myös itse terveydentilansa parantuneen. Vuonna 2011 miehistä 53 ja naisista 49 prosenttia koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi, kun vastaava osuus vuonna 1993 oli miehillä 33 prosenttia ja naisilla 37 prosenttia. Turvattomuuden kokeminen on vähentynyt 2000-luvun aikana. Eniten turvattomuuden tunnetta aiheuttivat toisten avusta riippuvaiseksi joutumisen pelko, eläketulojen riittämättömyys ja muistin heikkeneminen.
Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) -postikyselytutkimuksessa on vuodesta 1993 alkaen seurattu elintapojen, terveyden ja toimintakyvyn kehitystä 65–84-vuotiaassa väestössä sekä kerätty tietoja mm. apuvälineiden ja palvelujen käytöstä sekä turvattomuuden kokemisesta. Vuonna 2011 kyselyyn vastasi 1723 eläkeikäistä (vastausaktiivisuus 72 %).
Lähde: THL
|
