Sydänsairauksissa ja uniapneassa oireet ovat usein samankaltaisia.
Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa yksi oireista on väsymys, joka saattaa peittää alleen uniapnean oireet.
Lisäksi uniapnean oireita ei tunneta tarpeeksi hyvin, eikä sairastuneet osaa sitä välttämättä epäillä.
Uniapnean yleisimpiä oireita on voimakas päivänaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun, sekä äänekäs, katkeileva kuorsaus ja unenaikaiset hengityskatkokset. Lisäksi uniapnea voi aiheuttaa muun muassa aamupäänsärkyä, kurkun karheutta, ärtyisyyttä ja keskittymisvaikeuksia. Täysi-ikäisistä suomalaista noin kahdeksan prosenttia sairastaa uniapneaa.
Uniapnealla on yhteys erityisesti sydämen vajaatoimintaan. Unenaikaisia häiriöitä esiintyy noin 75 prosentilla sydämen vajaatoimintaa sairastavista. Hoitamattomana uniapnea moninkertaistaa verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, eteisvärinän sekä aivo- ja sydäninfarktin riskin. Tämä johtuu uniapnean aiheuttamasta hapenpuutteesta elimistössä. Kun hengitys pysähtyy yöllä, se kuormittaa sydäntä, joka yrittää korjata hapenpuutetta työskentelemällä kovemmin.
Uniapnean toteaminen on tärkeää, sillä hoidettuna uniapnean sydämelle aiheuttamat riskit vähenevät merkittävästi. Hoito vähentää myös päiväväsymystä ja virkistää.
Ahtauttavaa eli ylähengitysteiden tukkeutumisesta johtuvaa uniapneaa hoidetaan CPAP-laitehoidolla. Ylipainehoito pitää hengitystiet avoimena yön ajan ja korjaa elimistön hapenpuutetta. Sentraalisessa uniapneassa aivojen hengityskeskuksen ja hengitystä ylläpitävien lihasten väliset signaalit eivät toimi kunnolla. Sen hoito perustuu omaa hengitystä tukevaan laitehoitoon.
Uniapneaa tutkitaan mittaamalla unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta, liikehtimistä ja veren happipitoisuutta. Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete.
Lähde: Hengitysliitto
|
