Moni valtimotauteihin sairastunut ihminen olisi halukas tekemään terveydentilaansa sopeutettua työtä.
Moni on työkyvyn palauttavan jatkohoidon jälkeen myös voinut palata työelämään. Tämä ilmenee Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton jäsenistölleen tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 534 henkilöä, joista puolet on yli 50-vuotiaita.
Erityishuomiota kunnissa tarvitsee toiminta- ja työkyvyn palauttava kuntoutus, joka nyt on erittäin kirjavaa, vaikka laki antaa selkeät puitteet ja velvoitteet sen toteuttamiseen.
Kolmen järjestön jäsenille tehdyn kyselyn mukaan vain 12 prosentille vastaajista on laadittu lain edellyttämä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Lain mukaan kuntien on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvän lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutustarpeen tutkiminen, sopeutumisvalmennus sekä kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa.
Vastaajien enemmistö osallistuisi elintapoja ohjaavaan ja uudelleen sairastumista ehkäisevään vertaisryhmään, jos terveydenhuolto tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Toistaiseksi vain joka neljännelle on tarjottu tukea elintapamuutoksiin.
Huolenpito tulee kaikkien kannalta edullisemmaksi ja on inhimillistä. Lyhytnäköinenkin talouspolitiikka hyötyy siitä, että ihmiset pysyvät toimintakykyisinä.
Sydänliitto on selvittänyt sepelvaltimotautiin sairastuneiden kuntoutuskäytäntöjä jo parin vuosikymmenen ajan. Järjestettyyn kuntoutukseen, eli toiminta- ja työkyvyn palauttamiseen tähtäävään jatkohoitoon, pääsee vain murto-osa sairaaloista kotiutuneista sepelvaltimotautipotilaista.
Sydänliiton kehittämä, perusterveydenhuollossa toteutettava Tulppa-avokuntoutusmalli sepelvaltimotautia, aivoverenkierron häiriöitä ja tyypin 2 diabetesta sairastaville sekä henkilöille, joilla on muita valtimosairauksien riskitekijöitä, on jo reilun 10 vuoden aikana todistanut tuloksellisuutensa. Se mm. vähentää valtimotautipotilaiden terveydenhuollon palveluiden tarvetta ja sitä kautta myös kustannuksia.
Tulppa-mallilla toteutetun kuntoutuksen kustannus on arviolta reilut 300 euroa/kuntoutuja koko kuntoutusjakson ajalta. Tulppa on yksi esimerkki järjestön kehittämistä menetelmistä, joiden avulla voidaan saavuttaa juuri niitä säästöjä, joihin kunnissa vedotaan palveluita karsittaessa.
Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta oli päässyt hoitotakuun mukaisesti terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja 60 prosenttia erikoislääkärille julkisessa terveydenhuollossa. Vastaajien enemmistö myös luottaa julkisten terveyspalveluiden saatavuuteen tulevaisuudessa.
Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto toteuttivat kyselyn osana Yksi elämä -hankkeitaan, joita rahoittaa Ray. Järjestöt edustavat yhteensä 150 tuhatta kansalaista.
Lähde: Suomen Sydänliitto ry
|
