Masennustilaa potevat henkilöt kokevat sekä syrjintää että elämää kapeuttavaa syrjityksi tulemisen pelkoa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Arvovaltaisessa The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan masennustilaa potevat henkilöt kokevat syrjintää ympäri maailmaa.
Tutkimuksessa mukana olleet suomalaiset avohoidossa olevat masennuspotilaat kokivat runsaasti sekä syrjintää että elämän mahdollisuuksia kapeuttavaa syrjityksi tulemisen pelkoa.
Noin 80 prosenttia masennustilan takia avohoidossa olevista suomalaisista koki tulleensa syrjityksi ainakin yhdellä elämän osa-alueella. Lähes joka kolmas masentunut henkilö kertoi joutuneensa välttelyn kohteeksi. Yksi neljästä oli jättänyt hakematta työpaikkaa ja yksi viidestä luopunut hakemasta tai vastaanottamasta opiskelupaikkaa syrjinnän pelossa. Psykiatrisessa osastohoidossa olleet olivat kokeneet enemmän syrjintää kuin pelkästään avohoidossa hoidetut henkilöt.
Noin 70 prosenttia masennustilaa potevista ilmaisi halunsa salata tai peittää diagnoosiaan. Salaaminen voi viivyttää hoitoon hakeutumista ja johtaa mielenterveyttä rasittavaan kaksoiselämään.
Mielenterveyden häiriöihin kohdistuva häpeäleima eli stigma näkyy mielenterveyskuntoutujien syrjintänä yksityiselämässä, työpaikoilla ja palveluissa. Häpeäleiman taustalla ovat tietämättömyys ja kielteiset asenteet. Suomalaistenkin mielenterveystietämyksessä elää sitkeästi kuvitelmia mielenterveyden häiriöiden parantumattomuudesta tai siitä, kuinka vaikeaa häiriön kokeneen kanssa on puhua. Elämän mahdollisuudet kapeutuvat niin työelämässä kuin opiskelussakin, jos henkilö ei häpeäleiman takia uskalla hakea koulutuspaikkaa tai töitä.
Masennustilaan liittyvän häpeäleiman ja syrjinnän vähentämiseksi suomalaisten asenteita tulisi tarkistaa ja mielenterveystietämystä lisätä, mikä on myös vuoteen 2015 ulottuvan kansallisen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman tavoitteita. Tärkeää olisi luoda mahdollisuuksia tavata ihmisiä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveyden häiriöistä ja niistä selviämisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli mukana kansainvälisessä ASPEN-tutkimuksessa, jossa EU:n rahoituksella selvitettiin masennustilaan liittyvää syrjintää ja sen seuraamuksia.
Lähde:THL
|
