Henkilöstön tarpeet huomioiva työnorganisointi ja johtaminen tuottavat tehokkaimmin työhyvinvointia.
Työhyvinvointia edistäviä konkreettisia työjärjestelyjä tehdään harvalla työpaikalla. Näitä ovat muun muassa työmäärän rajaaminen, työnjaon ja työmenetelmien kehittäminen.
Työoloja kohentavat työjärjestelyt unohtuvat kiireen keskellä ja jäävät tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimusten jalkoihin, vaikka juuri työhyvinvointi lisää myös tehokkuutta. Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia, eikä sitä voi sälyttää pelkästään esimiehille, johdolle tai työntekijöille.
Organisaatioiden jatkuvissa muutoksissa on tärkeää tarjota henkilöstölle yksilötasolla ja tasapuolisesti todellista apua muutostilanteisiin.
Työhyvinvointia edistävistä toimista yrityksissä on käytössä liikuntasetelit (67 %), kulttuurisetelit (57 %) ja liikunta- tai retkipäivät (56 %). Noin 30 prosentilla työpaikoista työaikaa voi käyttää liikuntaan tai hierontaan, on varhaisen välittämisen ohjelma tai työhyvinvointiasioita käsitellään yksikkökokouksissa tai kehityskeskusteluissa.
Mitä enemmän työpaikalla on erilaisia tapoja edistää työhyvinvointia, sitä enemmän työntekijät kokevat niiden vaikuttavan. Kaikkein selkeimmin tämä näkyy 60 vuotta täyttäneillä.
Myös vuorotteluvapaajärjestelmällä on merkitystä työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja pidempien työurien edistäjänä. Lisäksi työurien pidentämistä voi tukea toteuttamalla työurasopimuksessa sovitut työkykyä ylläpitävät uudistukset kuten joustavat työaikajärjestelyt ja yksilölliset työurasuunnitelmat.
Lähde: Palkansaajajärjestö Pardia
|
