"Olin mennyt rikki. Ja päätin kuolla, jättää taakseni kaiken sotkun ja tulla takaisin enkelinä. Vajosin tilaan, joka oli musta ja pimeä kuin talviyö", kuvasi elämänsä romahtamista kirjailija, näyttelijä ja entinen huippu-urheilija Manuela Bosco kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän seminaarissa.
Takaisin elämään auttoivat läheiset ihmiset, luonto, uusi ammatti ja itsen kuunteleminen.
Monet tekijät suojaavat nuorta itsemurhalta. Muun muassa kohtuullinen toimeentulo, sosiaalinen pääoma sekä mielen terveys ovat suojaavia tekijöitä. Talouden matalasuhdanteissa nuorten työllistämisellä voidaan vähentää itsemurhia. Köyhyys ja velkakierre ovat riskejä; mitä enemmän velkaantuu, sitä suurempi on itsemurhavaara. On tärkeää puuttua syrjäytymisen ylisukupolvisuuteen.
Suomalaisnuoret tekevät kansainvälisesti paljon itsemurhia: tytöt toiseksi eniten ja pojat viidenneksi eniten maailmassa. Miesten itsemurhien laskusuunnasta huolimatta nuoret miehet tekevät edelleen noin kolme kertaa enemmän itsemurhia kuin nuoret naiset.
Suomalaisnuorten hyvinvointi on polarisoitumassa. Joka kymmenes 14-16-vuotias nuori kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta.
Suomalaisnuorten materiaalinen hyvinvointi on OECD:n vertailun mukaan huippuluokkaa, mutta perhe- ja ystävyyssuhteet heikohkoja. Hyvät sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuus ovat kuitenkin avainasemassa psyykkisessä hyvinvoinnissa. Toisaalta joskus kiinteä yhteisöllisyys voi olla myös tukahduttavaa. Väkivaltaa nuoret kokevat eniten kotona ja koulussa. Turvalliseksi mielletyt paikat voivatkin olla turvattomimpia.
Sosiaaliset suhteet toimivat peilauspintana omalle kasvulle ja kehitykselle. Oppimisen ilon katoaminen on riski nuorelle, joten kouluilla onkin haasteena tarjota onnistumisen kokemuksia, antaa rakentavaa palautetta ja ylläpitää koululaisen motivaatiota.
Lähde: Suomen Mielenterveysseura
|
