Vuonna 2011 nuorten päihteiden käyttöä tutkineen laajan eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan valtaosa 15–16-vuotiaista (87 %) oli käyttänyt alkoholia elämänsä aikana.
Viimeisten 12 kuukauden aikana alkoholia oli käyttänyt 79 prosenttia vastaajista. Suomessa vastaavat prosenttiluvut olivat 84 ja 75. Vuoden 2007 tuloksiin verrattuna elämänsä aikana raittiina olleiden osuus oli pysynyt ennallaan, mutta 12 kuukauden aikana raittiina olleiden osuus oli hieman pienempi.
Niissä maissa, joissa nuoret juovat usein, he juovat pienempiä alkoholimääriä kerralla kuin maissa, joissa he juovat harvemmin. Tyyppiesimerkkinä Kreikassa 72 prosenttia koululaisista oli juonut alkoholia viimeisten 30 päivän aikana ja viime kerralla nautittu alkoholimäärä absoluuttialkoholina oli noin 3 alkoholiannosta (4,2 cl). Toista ääripäätä edustavat Suomi, Norja ja Ruotsi, jossa noin 40 prosenttia nuorista oli juonut alkoholia viimeisten 30 päivän aikana ja viime kerralla juotu alkoholimäärä oli noin 5 alkoholiannosta (noin 7,2 cl). Vuonna 2011 runsas kymmenesosa suomalaisista nuorista humaltui lähes viikoittain. Osuus pysyi ennallaan aikavälillä 2007–2011.
Euroopassa ei ole yhtenäistä nuorten juomakulttuuria
Pojat juovat ja humaltuvat tyttöjä useammin valtaosassa Euroopan maista. Joissakin maissa sukupuolten välillä ei ole lainkaan eroja. Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa tytöt juovat useammin humalaan kuin pojat. Pojat juovat puolet juomastaan alkoholista oluena. Tyttöjen juomavalikoima on huomattavasti laajempi ja suurimman osan alkoholistaan he juovat väkevien juomien sekoituksina. Suomalaisten poikien juomat alkoholilajit vastaavat Euroopan maiden keskiarvoja, mutta suomalaiset tytöt juovat keskimääräistä enemmän siideriä ja lonkeroita ja keskimääräistä vähemmän olutta, viiniä ja väkeviä alkoholijuomia.
Pohjoismaissa harva nuori ostaa alkoholia kaupasta ja juo sitä baareissa tai ravintoloissa
Bulgariassa, Maltalla ja Ukrainassa kuusi kymmenestä nuoresta oli ostanut itse alkoholijuomia kaupasta viimeisten 30 päivän aikana. Islannissa vastaava osuus oli 4 prosenttia. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa tämä osuus oli 11―17 prosenttia.
Baarissa, ravintolassa tai diskossa alkoholia oli juonut vajaa puolet (45 %) eurooppalaisista nuorista. Kreikassa tämä osuus oli korkein eli 74 prosenttia. Alhaisin prosenttiosuus oli Islannissa (7 %) ja osuudet olivat alhaisia myös Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa (11–12 %).
Nuorten huumeiden käyttö on erilaista eri puolilla Eurooppaa
Vuonna 2011 laittomia huumeita kokeilleiden osuudet vaihtelivat suuresti maasta toiseen; Norjassa kokeilijoita oli 5 prosenttia, kun taas Tšekin Tasavallassa osuus oli suurin, 43 prosenttia. Suomessa huumeita oli kokeillut 11 prosenttia. Vuodesta 2007 vuoteen 2011 laittomien huumeiden kokeilu lisääntyi 11 maassa, väheni seitsemässä maassa ja pysyi ennallaan 14 maassa.
Kannabiksen käytön kärkimaissa, Ranskassa ja Monacossa nuorista joka viides oli käyttänyt sitä viimeisten 30 päivän aikana. Kannabiksen jälkeen toiseksi eniten nuoret olivat kokeilleet amfetamiineja ja ekstaasia (3 %), harvemmin kokaiinia, crackia tai LSD:tä (2 %), ja vielä harvemmin heroiinia tai GHB:tä (1 %).
Nuorten tupakoinnin väheneminen pysähtyi
Nuorten tupakointi väheni vuodesta 2003 vuoteen 2007 lähes kaikissa Euroopan maissa. Laskeva trendi ei kuitenkaan jatkunut aikavälillä 2007—2011. Tutkimuksessa mukana olleessa maassa niiden nuorten osuus, jotka olivat tupakoineet 30 viimeisen päivän aikana, lisääntyi seitsemässä ja väheni viidessä maassa (muun muassa Islannissa ja Norjassa). Vuonna 2011 nuorten tupakointi oli yleisintä Latviassa ja harvinaisinta Balkanin maissa. Suomi sijoittuu maiden välisessä vertailussa hieman keskiarvoa korkeammalle. Päivittäisen tupakoinnin aloitusikä on Suomessa eurooppalaista keskitasoa.
Lähteet: THL
|
