Ihmisillä todettujen salmonellatartuntojen määrä ja salmonellan esiintyvyys siipikarjassa vähenivät EU:ssa vuonna 2010.
Edellisvuoteen verrattuna ihmisillä todettiin lähes 9 prosenttia vähemmän salmonellatartuntoja. Vuosi oli jo kuudes peräkkäinen kun ihmisillä todettujen salmonellatartuntojen määrä EU:ssa aleni.
Salmonella Enteritidis oli edelleen Suomessa yleisin ulkomailla saatujen salmonellatartuntojen aiheuttaja.
Lähes kaikki EU-maat saavuttivat siipikarjan salmonellan vähentämiseksi vuodelle 2010 asetetun tavoitteen. Suomessa saavutettiin EU:n tavoitteita alhaisempi kansallisen salmonellavalvontaohjelman tavoite (alle 1 %) salmonellan esiintyvyydelle tuotantoeläimissä.
Kampylobakterioosi on eniten ihmisillä raportoitu zoonoosi Suomessa salmonellan ohella. Valtaosa tartunnoista on peräisin ulkomailta. EU:ssa kampylobakterioosin tapausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2005 ja vuonna 2010 kampylobakterioositapauksia raportoitiin 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sairautta aiheuttavia kampylobakteereja todettiin eniten raa’assa siipikarjanlihassa. Suomessa kampylobakteerilöydökset broilereilla olivat edellisvuosien tapaan EU:n alhaisimpia.
Kasvisten osuus ruokamyrkytysten aiheuttajana on kasvanut
Vuonna 2010 Euroopassa tilastoitiin 5 262 ruokamyrkytysepidemiaa, joihin sairastuneista 43 000 henkilöstä 25 menehtyi. Luvut ovat hieman edellisvuotta alhaisempia. Epidemioista suurimman osan aiheuttivat salmonella, virukset ja kampylobakteerit. Yleisimmin tartunnan sai kananmunasta ja munavalmisteista, noutopöytäruokailusta, sekä kasviksista ja kasvisvalmisteista. Kasviksilla oli selvästi aiempaa suurempi merkitys ruokamyrkytysepidemioitten aiheuttajina.
Suomessa tilanne oli EU:n keskiarvoja parempi. Ruokamyrkytysepidemioita raportoitiin vuonna 2010 neljännes edellisvuotta vähemmän (yhteensä 44 epidemiaa). Ruokamyrkytysepidemioissa sairastuneita todettiin lähes puolet vähemmän, eli noin 920 henkilöä. Epidemioitten välittäjänä kasvikset ja kasvistuotteet olivat yleisin (12 epidemiaa) ja liha ja lihavalmisteet toiseksi yleisin (8 epidemiaa) elintarvikeryhmä. Raaka punajuuriraaste aiheutti seitsemän äkillistä ruokamyrkytysepidemiaa pääosin henkilöstöravintoloissa. Yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja Suomessa oli norovirus, joka oli syynä lähes joka kolmanteen elintarvikevälitteiseen epidemiaan ja aiheutti vuoden kaksi suurinta epidemiaa.
Listerioosin lähteitä selvitettiin Suomessa vuonna 2010
Suomessa listerioosin ilmaantuvuus oli Euroopan maiden korkein. EU:n tasolla listerioositapaukset vähenivät vuonna 2010 hieman edellisvuodesta, mutta Suomessa todettiin kuitenkin 71 listeriabakteerin aiheuttamaa vakavaa sairastumista, kun edeltävinä vuosina tapauksia oli ilmoitettu noin 20–50 vuodessa. Sairastuneista puolet oli yli 70-vuotiaita. Heistä suurin osa kuului tartunnalle altistavaan riskiryhmään. Joka neljäs sairastuneista kuoli. Sairastuneilla todetuin listeriatyyppi oli yleisin löydös myös vuonna 2010 tutkituissa elintarvikkeissa. Valtaosa elintarvikelöydöksistä liittyi kalatuotteisiin. Haastattelemalla selvisi, että listerioosiin sairastuneista kaksi kolmesta oli syönyt graavattua tai kylmäsavustettua kalaa.
Raportoitujen Shiga/verotoksisen Esherichia coli (VTEC) -bakteerin aiheuttamien tartuntojen määrä ihmisillä on noussut EU:ssa vuodesta 2008 lähtien. Verrattuna moneen EU-maahan, Suomessa tartuntoja raportoidaan vähän.
Tiedot käyvät ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Euroopan tautikeskus ECDC:n raportista, joka koskee zoonooseja ja elintarvikkeiden aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita vuonna 2010. Zoonoosit ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Tartuntoja voidaan torjua huolellisella käsien pesulla eläinten, niiden jätösten tai pitopaikkojen käsittelyn jälkeen. Elintarvikevälitteisiä tartuntoja voidaan ehkäistä käsien pesulla ennen ruoan valmistusta ja WC-käyntien jälkeen sekä noudattamalla hyvää keittiö- ja ruoanvalmistushygieniaa.
Lähde THL
|
