Työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä tehokkaammin, kun kuntoutustoimet aloitetaan ajoissa.
Lähes kaksi kolmesta kuitenkin koki kuntoutuksensa alkaneen liian myöhään. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta Toimiiko työeläkekuntoutus?
Kuntoutukseen kannattaa panostaa, sillä nykyiselläänkin se nostaa työssä jatkamisen todennäköisyyttä ja osallistujat ovat motivoituneita.
Mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutuksen tarve jäävät edelleen usein havaitsematta. Mielenterveyskuntoutus alkaa usein vasta silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on jo toteutunut eli henkilö on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveysongelmat on merkittävä työkyvyttömyyden syy, niistä kärsivien varhaisella kuntouttamisella olisi iso vaikutus.
Joka kolmas kuntoutusohjelma raukeaa tai keskeytyy. Keskimääräistä useammin keskeytyy työttömänä olleiden kuntoutus. Heillä ei ole työterveyshuoltoa tukenaan eikä työpaikkaa mihin palata. Heidän työllistymisensä vaatisi tiiviimpää yhteistyötä eri osapuolilta.
Kuntoutukseen osallistuvien määrän lisääminen edistäisi työurien pidentämistavoitetta. Myös seurantaa pitäisi tehostaa aina kuntoutusprosessin alusta työllistymisvaiheeseen saakka.
Tarvitaan enemmän kuntoutusta suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sijaan.
3 faktaa:
Vuonna 2010 työeläkekuntoutukseen osallistui 9 700 ihmistä, samana vuonna noin 23 000 ihmistä siirtyi määräaikaiselle tai jatkuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työeläkekuntoutukseen käytettiin 70 miljoonaa euroa vuonna 2010, työkyvyttömyyseläkkeisiin kului samana vuonna 2,4 miljardia euroa.
Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta. Työeläkekuntoutukseen voi sisältyä neuvontaa, resurssiselvityksiä, työkokeilua, työvalmennusta, koulutusta, apuvälineitä ja elinkeinotukea.
Lähde: Eläketurvakeskus
|
