Suomalainen lääkekorvausjärjestelmä on hyvä. Ruotsin mallia vastaava lääkekorvausjärjestelmä tulisi veronmaksajille kalliiksi.
Lääkekorvausmenot kasvaisivat yli 60 miljoonaa euroa, jos Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsin mallin mukainen lääkekorvausjärjestelmä.
Laskelma perustuu Kansaneläkelaitoksen valtakunnalliseen lääkkeiden reseptitiedostoon vuodelta 2010. Ruotsalaisten malli kävisi myös useamman käyttäjän kukkarolle verrattuna nykyjärjestelmään. Mallista hyötyisivät erityisesti lääkkeiden suurkuluttajat.
Ruotsissa lääkkeiden kustannusvastuu hajautettiin vuosina 1995–2005 asteittain maakäräjille, jotka voivat pääosin itsenäisesti päättää toimenpiteistä, joilla ne ohjaavat lääkemääräyskäytäntöä ja hillitsevät lääkekustannusten kasvua. Maakäräjät ohjaavat määräyskäytäntöä voimakkaasti, muun muassa lääkebudjettien ja hoito-ohjeiden avulla.
Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa lääkkeiden määräämistä ohjataan paljolti korvattavuuden kautta. Suomessa lääkkeiden erityiskorvattavuutta edeltävä alemman korvaustason peruskorvausjakso hillitsee uusien lääkkeiden käytön yleistymistä ja kustannusten kasvua.
Myös korvauksen rajoittamisella voidaan ohjata lääkkeiden käyttöä. Rajoittamisen vaikutuksista on näyttöä erityisesti kalliiden kolesterolilääkkeiden osalta.
Kalliiden kolesterolilääkkeiden korvausrajoitus vuonna 2006 ohjasi lääkäreitä kohdentamaan kalliit hoidot sairaammille ja lisäsi selvästi edullisempien kolesterolilääkkeiden käyttöä väestössä.
Lähde: Kela
|
