Jos vanhemmat eivät osaa hakea apua tai tukea itselleen, on viranomaisten vastuulla tarjota ja jopa tyrkyttää vanhemmille palveluja, jotka keventävät arjesta selviytymistä.
Aikuisten palveluissa työskentelevien asiantuntijoiden vastuulla on myös aina selvittää perheen lasten tilanne. Perhesurmia selvittämään on asetettava tutkijalautakunta.
Viimeisen vuoden aikana Suomessa on tehty kuusi perhesurmaa. Määrä on aivan liian suuri. Yksittäisen perhesurman taustalla arvioidaan lähes poikkeuksetta olevan syvä masennus, jonka hyvä hoito olisi asiantuntijoiden mukaan mahdollisesti voinut estää tapahtumat.
Yhteiskunnan on pystyttävä vahvistamaan vanhempien selviämistä vanhemmuudesta joko olemassa olevien tai vanhemmuuden aikana syntyvien ongelmien taakasta huolimatta.
Suomessa ei ole helppoa tuoda esiin vajavaisuutta, avun tai tuen tarvetta. Omillaan pärjäämisen kulttuuri istuu meissä kaikissa vahvana. Kasvatuskulttuurimme ihannoi edelleen joiltain osin lasten varhaista itsenäistymistä ja yksin selviytymisen kulttuuria. Kulttuuri muuttuu, mutta tapojen muutokset eivät tapahdu samassa tahdissa.
Aiemmin kulttuuriimme kuulunut luonteva yhteisöllisyys ja verkostoilta saatava tuki saattaa puuttua perhettä perustavilta vanhemmilta lähes kokonaan.
Entistä tärkeämpää on vahvistaa esimerkiksi neuvoloiden mahdollisuuksia kohdata perheitä riittävän usein ja kiireettömästi. Myös erilaiset pienten lasten perheille suunnatut avoimet palvelut, kuten leikkipuistot ovat merkittävässä roolissa järjestäessään vanhemmille mahdollisuuksia luoda uuden perhetilanteen mukaisia sosiaaliverkostoja sekä tarvittavia asiantuntijakontakteja.
Lasten tilanne on aina selvitettävä
Vanhempien voimavaroja vievät usein huoli taloudellisesta selviytymisestä, työttömyys, erilaiset sairaudet tai esimerkiksi ajautuminen päihde- tai muihin riippuvuussuhteisiin. On tärkeää huolehtia, että kaikki aikuisia työssään kohtaavat kantavat vastuun heidän hyvinvoinnistaan.
Panostamalla riittävästi aikuisten palveluihin ja vanhemmuutta varhaisvaiheessa tukeviin palveluihin sekä erityisesti masennusta ehkäiseviin palveluihin, on mahdollista vaikuttaa positiivisesti niihin ratkaisuihin, joita perheet vaikeissa tilanteissa tekevät. Vanhemmat eivät osaa aina hakea apua tai tukea itselleen. Viranomaisten vastuulla on tarjota ja joskus suorastaan tyrkyttää vanhemmille palveluja, jotka keventävät arjesta selviytymistä.
Aikuisten palveluissa työskentelevien asiantuntijoiden vastuulla on myös aina selvittää perheen lasten tilanne ja se, miten aikuisen hoitosuhde vaikuttaa lapsen arkeen. Mikäli lasten selviytymisestä on vähäisintäkään huolta, on aina oltava yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin.
Kaikkea ei kuitenkaan voi aina ennakoida. Osa perhesurmista tulee täytenä yllätyksenä myös perheen läheisille. Kuusi surmaa vuoden aikana lähentelee kuitenkin jo kansallisen tragedian mittasuhteita.
Surmia ja niihin johtaneita syitä selvittämään on asetettava tutkijalautakunta. Surmiin on vaikea enää suhtautua yksittäistapauksina. Turvaverkkomme vuotaa jostain kohdin koska emme pysty puuttumaan näihin tilainteisiin tarpeeksi ajoissa.
Lähde: Lastensuojelun keskusliitto
|
