Helsingin yliopiston tutkijoiden tuore tutkimus osoittaa, että energia-aineenvaihdunnalla on odottamattoman suuri merkitys kantasolujen toiminnan säätelyssä.
Tulokset ovat läpimurto ikääntymiseen liittyvien mekanismien ymmärtämisessä.
Vanhenemiseen liittyvä kudosten rappeutuminen voi johtua kudosten kantasolujen mitokondrioiden toimintahäiriöstä.
Kantasolut ovat niin sanottu elimistön varaosapakki, joka ylläpitää kudosten toimintaa elämän aikana muun muassa osallistumalla vaurioiden korjaamiseen. Kantasolut ovat monikykyisiä: ne pystyvät tuottamaan monenlaisia solutyyppejä verisoluista hermo- ja ihosoluihin.
Mitokondriot ovat solujen moottori: ne muuttavat ravinnon energian solulle käyttökelpoiseen muotoon, polttaen samalla valtaosan hengittämästämme hapesta. Jos palamisessa on häiriöitä, moottori alkaa tuottaa haitallisia päästöjä, perimää ja solunrakenteita vaurioittavia happiradikaaleja. Näitä haitallisia yhdisteitä vastaan toimivat muun muassa antioksidantit.
Jo vuosina 2004 ja 2005 luotiin Ruotsissa ja USA:ssa hiirimalli, jolle kertyy runsaasti mitokondrioiden perimän virheitä. Se johti aikaista ikääntymistä muistuttaviin seurauksiin: ihon ohenemiseen, turkin harmaantumiseen, kaljuuntumiseen, osteoporoosiin ja anemiaan.
Tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin, että juuri kantasolujen poikkeava toiminta voi johtaa näihin ikääntymisoireisiin. Mitokondrioiden toimintavian vuoksi kantasolujen määrä ei vähene, mutta solujen toiminta muuttuu: ne eivät enää kykene tuottamaan hyvin toimivia tehtäviinsä erikoistuneita soluja. Tutkijat havaitsivat, että osa näistä kantasolujen toimintavirheistä voitiin ehkäistä aikaisin annetulla antioksidantilla.
Tämä viittaa siihen, että hapen yhdisteet säätelevät kantasolujen toimintaa ja että kantasolut ovat erittäin herkkiä mitokondrioiden toimintahäiriöille. Tällä voi olla merkitystä myös mitokondriotautien mekanismien ymmärtämisessä.
Tulokset ovat läpimurto ikääntymiseen liittyvien mekanismien ymmärtämisessä, ja korostavat energia-aineenvaihdunnan odottamatonta tärkeyttä kantasolujen toiminnan säätelijänä ja kudosten ylläpitäjänä.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
