Varhainen kasvu voi suojata tyypin 2 diabeteksen sekä sokerin ja rasvojen aineenvaihdunnan häiriöiden eli metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden kehittymiseltä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan terveystieteiden maisteri Minna Salosen väitöstutkimuksen mukaan varhaiskasvulla näyttäisi olevan vaikutusta myös liikunta-aktiivisuuteen ja hyvään fyysiseen kuntoon.
Tutkimuksen mukaan lihavista, painoindeksiltään (BMI) 30 kg/m2 tai sen yli, noin viidennes todettiin metabolisesti terveiksi. Nämä niin kutsutut metabolisesti terveet aikuiset olivat vankkarakenteisempia lapsuusiässä ja kasvoivat nopeammin verrattuna metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttäviin vertailtaviin. Lisäksi normaalipainoisten tutkittavien ryhmässä (BMI < 25 kg/m2) 17 prosenttia täytti metabolisen oireyhtymän kriteerit. Etenkin miehet, jotka olivat hoikempia lapsuusiässä, altistuivat kyseiselle oireyhtymälle. Syntymäpainon ei todettu olevan yhteydessä aikuisiän metaboliseen oireyhtymään. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kasvuiässä tapahtuva kehitys mahdollisesti muokkaa aikuisiän aineenvaihdunnallisia lihavien ihmisten ominaisuuksia, mutta myös normaalipainoisten, joilla osalla on lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnallisia häiriöitä.
Tutkimuksessa todettiin myös, että ihmiset, jotka olivat lapsina vankkarakenteisempia, olivat aikuisiällä aktiivisempia vapaa-ajan liikunnanharrastajia, harrastivat liikuntaa intensiivisemmin ja olivat paremmassa fyysisessä kunnossa verrattuna tutkittaviin, jotka lapsuudessaan olivat olleet pienikokoisempia. Syntymäpaino ja -pituus olivat yhteydessä aikuisiän aktiiviseen liikunnan harrastukseen, mutta ei fyysiseen kuntoon.
Lihavia miehiä tutkittavista oli viidennes (22 %) ja naisia vajaa kolmannes (27 %). Alhaisemmat koulutustaso ja sosiaaliluokka olivat yhteydessä lihavuuteen sekä miehillä että naisilla. Tutkimuksen perusteella miehet saattavat olla naisia herkempiä lapsuusajan sosiaalisille olosuhteille. Naisilla suuremmat talouskohtaiset tulot suojasivat lihavuudelta. Ihmiset, jotka olivat lihavia, mutta metabolisesti terveitä, olivat lapsuudessaan vankempia.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 003 vuosina 1934–44 syntynyttä miestä ja naista, joiden syntymä-, neuvola- ja koulutiedot kasvumittoinneen ja sekä elinolotiedot olivat saatavilla. He osallistuivat kliinisiin tutkimuksiin vuosien 2001–2004 aikana keskimäärin 61-vuotiaina.
Lähde: THL
|
