Noin 15 000 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin, ja 1 500 – 2 500 tapauksessa taustasyynä on kaulavaltimoahtauma.
Kaulavaltimon puhdistusleikkaus voi ehkäistä infarktin; tarvitaan kuitenkin tarkkaa diagnostiikkaa ja riittävää osaamista, jotta leikkaushoito voidaan kohdentaa oikeisiin potilaisiin.
Arviolta 10 - 16 prosenttia Suomen noin 15 000 vuosittaisesta aivoinfarktista liittyy kaulavaltimoahtaumaan. Varoitusmerkkejä, kuten ohimeneviä halvausoireita, ohimenevää sokeutumista tai lieviä aivoinfarkteja esiintyy 30 - 40 prosentissa ennen verenkierron tukkeutumisesta johtuvaa aivoinfarktia. Nämä varoitusoireet tarjoavat mahdollisuuden ehkäistä aivoinfarkteja kaulavaltimon puhdistusleikkauksella, mutta leikkaus ei ole riskitön.
Yksilön kannalta on oleellista, että leikkaus tehdään vain perustellusta syystä ja mahdollisimman turvallisesti. Yhteisön kannalta on lisäksi tärkeää, että tähän toimintaan osoitetuilla voimavaroilla ehkäistään mahdollisimman monta aivoinfarktia.
Hoito on tehokkainta silloin, kun leikkaus tehdään kahden viikon sisällä oireen ilmaantumisesta. Vuosina 2007 - 2008 vain 11 prosenttia leikkauksista suoritettiin tämän ajan puitteissa.
Euroopassa ja Australiassa tehtyjen kaulavaltimokirurgisten toimenpiteistä – yhteensä 53 077 leikkausta – tehty rekisterivertailu osoitti, että turvallisuus oli kaikissa vertailuun osallistuneissa maissa hyväksyttävällä tasolla, mutta tehokkuudessa oli selviä eroja. Tämä osoittaa maiden välisen suuren eron diagnostiikassa ja hoitoprosesseissa.
Kaulavaltimokirurgian tehokkuuteen vaikuttavat oleellisesti organisaatiotason päätökset ja potilasohjaus. Aivoinfarktia ennakoivia oireita saaneet potilaat tulisi ohjata kiireellisesti näitä toimenpiteitä suorittaviin yksiköihin tarkkaa diagnosointia ja mahdollista leikkausta varten.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
