Alle puolitoistakiloisina keskosina syntyneillä saattaa olla täysiaikaisina ja normaalipainoisina syntyneitä enemmän muisti- ja tarkkaavaisuushäiriöitä aikuisiässä.
Tämä selviää Helsingin yliopiston psykologian professori Katri Räikkösen American Academy of Neurologyn Neurology-lehdessä julkaistavasta artikkelista.
Koska tiedämme, että hyvin pienipainoisina syntyneet keskoset menestyvät jonkin verran heikommin päättelytehtävissä, tarkastelemme sitä, miten suuri merkitys pienipainoisuudella on laajaan kirjoon kognitiivisia taitoja ja toiminnanohjausta osoittavissa tehtävissä, kuten tarkkaavaisuus, visuaalinen muisti, ja hahmottaminen.
Räikkösen tutkimusryhmässä tutkittiin 103:n pienipainoisena keskosena syntyneen ja 105:n yli 1,5 kiloa syntyessään painaneen toiminnanohjausta ja siihen liittyviä kykyjä. Osallistujat olivat tutkimuksen hetkellä 21-30-vuotiaita. Tutkimus on osa Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults -tutkimusta, jossa aikuisikään ehtineiden pikkukeskosten terveyttä on tutkittu laaja-alaisesti.
Tutkimus osoitti, että pienipainoisina keskosina syntyneet menestyivät jonkin verran heikommin yleistä älykkyyttä osoittavassa testissä, toiminnalliset kyvyt, tarkkaavaisuus ja visuaalinen muisti olivat myös verrokkiryhmää heikommat. Tutkijat havaitsivat myös, että alipainoisina keskosina syntyneet olivat saaneet koulussa useammin erityisopetusta, mutta koulumenestyksessä ei sen sijaan havaittu eroja.
On kiinnostavaa huomata, ettei keskimääräisellä koulusuoriutumisella ja opintojen pituudella ollut mitään tekemistä sen kanssa, oliko henkilö syntynyt pienipainoisena keskosena vai ei. Tutkimustulos korostaa täysiaikaisen kehityksen merkitystä kohdussa - kohdunaikaiset vaikutukset näyttäisivät ulottuvan aikuisikään saakka.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
