Kulttuuripalvelujen runsaan käytön havaittiin olevan yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja keskimääräistä parempaan elämänlaatuun.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineistosta.
Tutkimustulokset osoittivat, että erityisesti kulttuuripalvelujen käyttö lisää elämän mielekkyyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Itsenäisten kulttuuriharrastusten osalta yhteydet eivät olleet yhtä selviä.
Alueellisen terveystutkimuksen vuonna 2010 kerätystä aineistosta tarkasteltiin turkulaisia ja selvitettiin, kuinka kulttuuriharrastaminen jakautuu vastaajien keskuudessa sukupuolen, iän, koulutuksen ja kotitalouden tulojen riittävyyden mukaan. Vastaajia oli yhteensä 4151 ja heistä hieman yli puolet naisia. Kulttuuriharrastamisella tarkoitettiin sekä kulttuuripalvelujen käyttöä, kuten teatterissa, museoissa tai konserteissa käyntiä, että itsenäistä kulttuurin harrastamista, kuten piirtämistä, maalausta, kirjoittamista, musiikin kuuntelua tai soittamista.
Naiset miehiä aktiivisempia kulttuuripalveluiden käyttäjiä
Sukupuolten välillä havaittiin eroja. Naiset olivat jonkin verran aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä kuin miehet. He kävivät miehiä useammin teatterissa, museoissa tai taidenäyttelyissä ja kirjastossa. Sen sijaan miehet kävivät aktiivisemmin urheilutapahtumissa. Naiset harrastivat enemmän lukemista, käsitöitä, musiikkia sekä piirtämistä tai maalaamista kuin miehet.
Iäkkäimmät, 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat, käyttivät vähiten kulttuuripalveluja. Nuorimmat vastaajat, 19-54-vuotiaat, suosivat erityisesti pop- ja rock-konsertteja sekä elokuvia. Ikäihmiset harrastivat nuorempia enemmän käsitöitä mutta nuoret olivat aktiivisempia musiikin harrastajia.
Koulutusryhmittäin tarkasteltuna vähiten kulttuuripalveluja käyttivät vähemmän opiskelleet turkulaiset. Käytettävissä olevien tulojen riittämättömyys liittyi etenkin vähäisempään teatteriin, museoissa tai konserteissa käymiseen.
Lisäämällä kulttuuripalveluja, lisätään myös ihmisten elämänlaatua
Kulttuuriharrastamisen ja hyvän koetun terveyden sekä elämänlaadun välisiä yhteyksiä tutkittiin tarkastelemalla kaikkia tutkimuksen vastaajia: koko Suomen, Turun, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan otokset, yhteensä noin 20 000 vastaajaa.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kulttuuripalveluiden käyttö on yhteydessä sekä koettuun terveyteen että hyvään elämänlaatuun. Lisäämällä kaikkien saavutettavissa olevaa kulttuuripalveluiden tarjontaa, lisätään koko väestömme hyvinvointia.
Lähde: THL
|
