Työhön paluun tukeminen on kannattavaa inhimillisesti ja taloudellisesti. Tuen kustannukset yhteiskunnalle ovat pienet verrattuna esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Kuntoutussäätiön Työhön paluu -hankkeessa kehitettiin, kokeiltiin ja arvioitiin uusia kuntoutuksen toimintamalleja.
Niiden avulla luotiin edellytyksiä onnistuneelle työssä jatkamiselle. Hankkeen kohderyhmänä olivat masennuksen tai uupumuksen vuoksi sairauslomalla olleet työntekijät, jotka olivat itse motivoituneita työhön paluutaan edistävään työskentelyyn.
Ratkaisukeskeinen työote
Työstä poissa oleminen masennuksen vuoksi on usein tarpeellista yksilön voimavarojen palautumisen kannalta. Kuitenkin pitkittynyt poissaolo ja sosiaalisten kontaktien heikentyminen voivat haitata kuntoutumista ja heikentää työntekijän taloudellista tilannetta. Haitat näkyvät myös työnantajien ja yhteiskunnan lisäkustannuksina.
Masennuksesta toipuvan henkilön työhön paluu vaatii yhteistyötä, vastuunottoa ja kykyä ymmärtää työhön palaajan tilannetta. Myös työpaikan on tultava monessa asiassa vastaan. Keskeinen kysymys onkin, kuinka työpaikkojen ilmapiiriä saataisiin kohennettua niin, että työpaikalle olisi paitsi hyvä palata, siellä olisi myös hyvä olla.
Hankkeen lähtökohtana on ollut ratkaisukeskeisyys. On keskitytty henkilön vahvuuksiin ja osaamiseen, ei ongelmiin tai puutteisiin.
Hankkeeseen osallistui 38 henkilöä, keski-iältään noin 40-vuotiaita. Heistä 68 % oli muutamasta kuukaudesta runsaaseen vuoteen ajoittuneessa seurannassa palannut tai palaamassa töihin.
Hankkeessa käytettiin kuntoutuksen yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia malleja, joiden sisältö vaihteli asiakkaan tilanteen mukaan. Pääosalla oli työkyky jo palautumassa ja heidän työhön paluutaan tuettiin esim. pienryhmätyöskentelyllä. Henkilöt, joilla masennuksen lisäksi oli vaikeuksia elämänhallinnassa, työskentelivät puolestaan toimintakykyä tukevassa ryhmässä.
Työhön paluuta suunnittelevaan lähiesimiehen, työhön palaajan ja työterveyshuollon yhteiseen neuvotteluun osallistui myös hankkeen kuntoutusneuvoja. Näin toteutettu yhteistyö koettiin palautteen mukaan tarpeelliseksi.
Toimivilla työhön paluun tuen malleilla voidaan edistää työssä jatkamista ja siten vähentää masennuksesta aiheutuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Jo olemassa oleviakin keinoja, kuten työaikajärjestelyjä tai työn keventämistä, käytetään valitettavan vähän. Työelämässä voisi enemmän käyttää joustavia ratkaisuja.
Lähde: Kuntoutussäätiö
|
