MLL:n Lasten ja nuorten puhelin vastaa vuosittain yli 42 000:een eri-ikäisten lasten ja nuorten yhteydenottoon.
Puhelimen päivystäjille kerrotaan yllättävän usein ongelmista ammattiauttajien vastaanotoilla.
Lasten ja nuorten puhelimessa käsitellään hyvin monenlaisia lapsille ja nuorille tärkeitä asioita. Joidenkin soittajien huolet ovat vakavia tai he ovat jo ammattiavun piirissä. Lasten ja nuorten kohtaamisiin ammattilaisten kanssa liittyy yllättävän usein ongelmia, jotka heikentävät avunsaamista.
Osa lapsista ja nuorista kokee tapaamiset virallisiksi tai epämukaviksi, eikä luottamusta työntekijään synny. Jotkut pelkäävät, että heidän kertomansa asiat leviävät muiden tietoon tai kokevat, ettei työntekijä usko heidän kertomaansa. Etenkin koulukiusaamistapauksissa lapsista ja nuorista tuntuu, ettei ammattilaisella ole keinoja auttaa. Yhdessä vanhempien kanssa tapahtuvissa tapaamisissa nuoret saattavat kokea, ettei heitä kuulla, vaan työntekijä kuuntelee vanhempia.
Ongelmana katkonaiset suhteet
Joissakin tapauksissa ammattiavun syy on jäänyt kokonaan epäselväksi. Lapset ja nuoret kertovat, että he käyvät tapaamassa ammattilaista, mutta eivät tiedä siihen syytä tai eivät ymmärrä miten ammattilainen voisi heitä auttaa. Nuoresta on esimerkiksi saatettu tehdä lastensuojeluilmoitus, mutta nuori ja hänen perheensä ei tiedä, mitä se tarkoittaa ja miksi ilmoitus on tehty. Osa lapsista ja nuorista suhtautuu epäillen ammattilaisiin, koska pelkää, että perheen tilanteeseen saatetaan puuttua rajustikin.
Ammattiavun piirissä olevat lapset ja nuoret kaipaavat myös selvästi enemmän aikaa heitä auttavilta aikuisilta. Ajanpuutteen lisäksi epäkohtana nousee esiin työntekijöiden vaihtuvuus, jolloin lapset ja nuoret joutuvat yhä uudelleen rakentamaan uuden luottamussuhteen.
Koulutusta lapsen ja nuoren kohtaamiseen
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdottaa lasten ja nuorten parissa työskenteleville lisäkoulutusta, joka auttaisi huomioimaan lapsen näkökulman. Tilannetta kohentaisi myös moniammatillisten tiimien luominen, jolloin lastensuojelun työntekijät saisivat työnsä tueksi lapsi- ja nuorisopsykologista osaamista. Kohtaamisissa tulisi suosia lasta ja nuorta kunnioittavia tapaamispaikkoja ja menetelmiä ja tapaamisiin varata riittävästi aikaa. Ensiarvoisen tärkeää on jatkuvuus sekä lämpimän ja luottamuksellisen hoitosuhteen muodostaminen.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus tietää, miksi he ovat avun piirissä, mitä eri ammattilaiset, kuten lastensuojelun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja tai koulukuraattori tekevät, miten he voivat auttaa ja millaiset vaitiolovaatimukset työntekijöitä koskevat.
Alueellinen eriarvoisuus ongelmana
Lapsilähtöinen ja laadukas ammattiauttaminen vaatii yhteiskunnalta taloudellisia resursseja. Kaikissa kunnissa resursseja ei ole riittävästi, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta eri puolilla maata asuvien lasten ja nuorten välille.
Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen kannalta vakavimpia pulmia Suomessa on palveluiden saatavuuden ja laadun eriarvoisuus. YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistanut tämän huolen jo useissa suosituksissaan Suomen valtiolle - viimeksi kesäkuussa 2011.
Palveluista saadaan vaikuttavampia, kun lapset ja nuoret ovat mukana niitä kehittämässä. Tämä sopii niin koulun oppilashuoltoon kuin lastensuojeluunkin. Lasten kokemus laadusta ei ole aina sama kuin aikuisen ja siksi lasten näkökulmaa pitää myös paikallisesti selvittää.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
|
